Dála bušeahttamálle bidjá sámiid gutnehis dillái, čállá Sámediggeráđđi Runar Myrnes Balto (NSR) dán kronihkas.
Govahallot Sámedikki lávvun. Čoahkkananbáikin, gos áimmahuššat sámi kultuvrra, gielaid ja ealáhusaid. Muhto lávus adnojit muorat, ja muorat leat nohkan. Ođđa ruhtadanmálle sihkkarasttášii ahte dolla buollá. Gávdnojit hui ollu buorit sámi ásahusat ja áŋggirdeaddjit, geat áŋgirit barget dan ovdii ahte sámi dolla buollá. Buohkain sis lea oktasaš dat ahte sii vuosttažettiin ožžot ruhtadeami Sámedikkis. Ovttas Sámediggi ja dát birrasat bures lihkostuvvet sámegielaid ja sámi kultuvrra hárrái. Dađi bahábut eai beasa sii ge ovdánit go juolludeamit Sámediggái duohtavuođas leat unnon máŋggaid jagiid badjel.
Go bušeahttamálle lea dakkár go dál lea, de šaddá Sámediggi ánuhit smávva juolludemiid ovttaskas doaibmabijuide. Dat ii atte sámi álbmogii vuođu váldit ruovttoluotta dan maid leat massán, ja dat dahká sámiid gutnehis dillái. Danne oaivvilda sámediggeráđđi ahte dál lea áigi mannat Stuoradiggái molssaevttolaš plánain. Doaibmanjuolggadus das ahte Sámediggi oažžu mearriduvvon oasi stáhtabušeahtas vuođđojuolludussan, sáhttá leat vejolašvuohta. Dálvet áigut guorahallat dán ortnega, mii sáhttá dahkat ruhtadeami eambbo bissovažžan ja einnostahttin, ja mii sáhttá leat olles servodahkii buorrin. Dat maiddái beavttálmahtášii buot áššebeliid bušeahttabarggu.
Go bušeahttamálle lea dakkár go dál lea, de šaddá Sámediggi ánuhit smávva juolludemiid ovttaskas doaibmabijuide.
2025 lea historjjálaš mearkajahki. Dalle ovdanbuktojuvvojit soabadandoaibmabijut Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta vuođul. 2025 bušeahta juolludusat fertejit leat dan mađe stuorrát ahte sáhttit gokčat dan oasi maid dálá bušeahtta ii leat gokčan, lassin dasa ahte sáhttit dálá giella- ja kulturfálaldagaid váilevašvuođaid njulget.
Dáruiduhttin lei dego stuora bárru mii čáskadii sámi gilážiin ja guovlluin sihke sámi kultuvrra ja giela. Olbmuin rieviduvvui identitehta ja gullevašvuohta. Dain olbmuin lea vuoigatvuohta daid váldit ruovttoluotta, muhto de dárbbašuvvojit báikkálaš fálaldagat. Dasa gáibiduvvojit ođđa báikkálaš ásahusat báikkiin gos dál eai leat giella- ja kulturfálaldagat. Dát ii dáhpáhuva iešalddis, ja stáhtas lea morálalaš ovddasvástádus veahkehit.
Ráđđehus ovdanbuvttii čakčamánu 6. beaivvi nu gohčoduvvon «sámi ruhtaseahka» mas lea 37 miljovnna ruvnno, mas eanas ledje ovttaskas juolludeamit almmolaš ásahusaide, ja mas 8 miljovdna ruvdno manná gokčat ođđa teáhtervistti viessoláiggu Guovdageainnus. Dehálaš juolludeamit lohpiduvvojit, muhto mii oažžut sávvat ahte dá ii leat dat ollislaš sámi vuoruheapmi 2024 stáhtabušeahtas.
Ráđđehusa dieđut bušeahta birra eai mielddisbuvtte kulturloktema dahje sámegielaid nannema, nugo Hurdal-julggaštusas leat lohpidan. Jus duođai galgá loktet sámegielaid ja kultuvrra, de ferte juolludit ruđa Sámediggái, vai Sámediggi dasto sáhttá daid juolludit sámi báikegottiide.
Šaddá historjjálaš tragediijan jus fal dát olbmot leat juogadan iežaset muitalusaid ja liikká ii duođas dagat rievdadusaid.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta lea čuvgen sevdnjes oasi min oktasaš historjjás. Badjel 500 olbmo leat muitalan persovnnalaš ja maiddái traumáhtalaš muitalusaid dáruiduhttima ja vearrivuođa birra. Norgga eiseválddiin lea stuora morálalaš ovddasvástádus. Šaddá historjjálaš tragediijan jus fal dát olbmot leat juogadan iežaset muitalusaid ja liikká ii duođas dagat rievdadusaid.
2025 stáhtabušeahtta addá erenoamáš vejolašvuođa bidjat muoraid dollii ja bisuhit eallima lávus. Lea áigi guođđit boares vieruid ja ásahit ođđa, vuoiggaleabbo ruhtadanmálle Sámediggái. Dakkár ruhtadanmálle mii speadjalastá daid ođđa geatnegasvuođaid mat čuvvot Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta, ja mii lea vuođđun dasa ahte soabadanproseassa lihkostuvvá.
