-Almmuhus-
-Almmuhus-

OAIVILAT

Dát lea oaivilčálus, cealkámuš, kommentára dahje kronihkka maid ekstearna čálli lea čállán. Čállosis ovddiduvvojit čálli oainnut, guottut ja oaivilat. 

Mearra­sámi guolástus­politihkka min oktasaš boahtte­áigái

-

-

– Guovtti vahku geahčen meannuda Sámediggi iežas jahkásaš guolástusášši. Sámedikki prinsihpat guolástusain leat bargat sámiid vuoigatvuođa beales guolásteapmái birgenláhkin ja buoridit árvoháhkama guolástusain sámi guovlluin. Dáinna lágiin sáhttit mii sihkkarastit min kultuvrra ávnnaslaš vuođu, čállá sámediggepresideanta Silje Karine Muotka dán kronihkas.

Guovtti vahku geahčen meannuda Sámediggi iežas jahkásaš guolástusášši. Sámedikki prinsihpat guolástusain leat bargat sámiid vuoigatvuođa beales guolásteapmái birgenláhkin ja buoridit árvoháhkama guolástusain sámi guovlluin. Dáinna lágiin sáhttit mii sihkkarastit min kultuvrra ávnnaslaš vuođu. Sámediggi lea árjjalaččat mielde guolástusregulerenproseassain sihkkarastin dihte ahte sámi beroštumit gozihuvvojit ja ahte Norgga eiseválddit doahttalit iežaset álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sápmelaččaid ektui álgoálbmogin.

Sámedikki oaidnu lea ahte sus gii ássá lahka luondduriggodaga galgá stuorámus vuoigatvuohta dasa. Ja ahte árvvut mat vižžojuvvojit luonddus gávpeguolástemiid bokte galget váikkuhit bieđgguid báikkálaš árvoháhkamii. Vai dát ollašuvvá, de lea dárbu láhčit vuostáiváldimii ja viidásetbuvttadeapmái báikkálaččat.

Riddoguolástanearri

Riddoguolástanearri, dahje riddoguolástusortnet, lea deaŧalaš doaibmabidju mearrasámi kultuvrra sihkkarastimii. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ortnet joatkašuvvá várrin, almmá badjelmearálaš muddema haga, ja ahte dat váldojuvvo bajimuččas nationála dorskeeriid juogadeamis, ovttas dainna hivvodagain mii várrejuvvo rabas jovkui. Deaŧaleamos vuoruheapmi lea ahte riddoguolástusortnet ii šatta vuollelis go 3000 tonna, vaikko ollislaš dorskeearri unniduvvo ge.

Sámediggi lea ožžon cealkámušaid Bivddus ja Vuotnaguolástuslávdegottis dan birra ahte riddoguolástusortnega doaibmaguovlu berre viiddiduvvot. Sámediggi háliida viiddidit doaibmaguovllu, muhto dalle ferte maiddái riddoguolástanearri lasihuvvot dakkár dássái mii vástida dieđihuvvon fatnasiid logu lassáneapmái.

Dakkár dilálašvuođain gos dorskeearri unnu, ferte daid unnimus fatnasiid vuoruhit, danne go dat leat guoddinvuođđun ollu smávva riddoservodagain ja danne go dain leat dat vuolimus doaibmamargiinnat.

Earredieđáhus

Sámediggi lea kritihkalaš dan ovdáneapmái mii lea dolvon eriid unnit gieđaide, ja ahte earit leat šaddan vuovdingálvun ja spekulašuvdnaobjeaktan. Bivdoearredieđáhus mii lea dieđihuvvon berre Sámedikki oaivila mielde addit vejolašvuođa ođđasis juohkit eriid nu ahte unnimus fatnasat ožžot buoret eavttuid. Sámediggeráđđi lea gieskat ožžon signálaid Ealáhus- ja guolástusdepartemeanttas ahte sáhttá šaddat áigeguovdil čađahit ođđa konsultašuvnnaid áššis.

Alla haddi fatnasiin main lea earri doalaha nuorra guolásteddjiid olggobealde ealáhusa. Sámediggi addá doarjaga nuoraide vuosttaš geardde háhkat bivdofatnasa. Maŋimuš jagiid lea bealli juolludemiin juolluduvvon nissonguolásteddjiide. Dasa lassin lea dehálaš ahte almmolaš čálgoortnegiid ja vuoigatvuođaid geavaheapmi, nu go ovdamearkka dihtii riegádahttin- ja vánhenvirgelobit, eai dagat dan ahte guolásteaddjit sámi guovlluin masset bivdoearrevuođu dahje eará vejolašvuođaid searvat fitnu doaimmaheapmái. Dát leat dárbbašlaš doaibmabijut jus mii galgat rekrutteret sámi nuoraid guolástussii. Guolástusealáhusas leat maid ain nissonvašálaš miellaguottut ja dat leat vahágin sihke ovttaskas olbmuide ja olles sámi servodahkii. Jos mii galgat sihkkarastit dássedis rekrutterema ja ahte buorit juogaduvvojit vuoiggalaččat, de fertet mii joatkit doaibmabijuiguin mat dahket riddoguolásteami geasuheaddjin nuorra olbmuide ja nissonolbmuide, ja mat váikkuhit heajos dábiid vuostá.

Duohtavuohta ja seanadeapmi mearrasámiide

Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporta mii bođii geassemánus, nanne ahte vuoigatvuođa- ja resursageavaheapmi sámi vuotnaguolásteddjiin lea okta dain duođaleamos rihkkumiin sámi kultuvrra vuostá ođđaset áiggis. Jos stáhta galgá ollašuhttit iežas álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sámiid ektui, de ferte Riddoguolástuslávdegotti rávvagiid čuovvulit ja sámi guolástusvuoigatvuođat fertejit duođaštuvvot lágas.

Mearrasámi guolástusbirrasat ja Sámediggi leat garrasit vuosttaldan dan go sámi guolásteaddjit bálkestuvvojedje gáddái, almmá ahte min leat guldalan. Vuotnaguolásteddjiid vuoigatvuođadilli lea ain čielggatkeahttá ja deaddu vuotnariggodagaide lassána dál mearradoalloealáhusain ja eará ealáhushuksemiiguin mearas.

Sámediggi bargá sámi guolástusvuoigatvuođaid láhkanannemiin ja danne lea bidjan johtui ovdaprošeavtta Borjjadat-áŋgiruššamis, mii galgá addit midjiide čielgaset gova das mo mii galgat joatkit. Lea maiddái lunddolaš ahte Sámediggi čuovvola Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta, mas Riddoguolástuslávdegotti rávvagiid čuovvoleapmi lea evttohuvvon seanadandoaibmabidjun.

Sámediggi háliida earrepolitihka mii ovddida guollebivddu mii lea ceavzil, sihke ekonomalaččat, sosiálalaččat ja biraslaččat. Boahttevaš buolvvaid dihte mii fertet bálkkašit dálkkádatustitlaš láhttema, sihke boaldámušgeavaheamis ja geavahusain mat sáhttet váikkuhit dálkkádatgássaluoitimiid unnideapmái ovdamearkka dihtii dan oktavuođas go sedimeanttat loktanit bodnetrolema oktavuođas. Legitiima guolástuspolitihkas min oktasaš boahtteáigái ferte leat guolleresurssaid vuoiggalaš juogadeami.

-Almmuhus-