– Lihkkus ii duššan okta ge

Ovddit ija diibmu golmmas firre máŋga eanauđđasa máttabealde Reaššegeaži, Ráissa suohkanis, Romssa fylkkas. Ii okta ge roasmmohuvvan, muhto okta ássi šattai guođđit ruovttustis.

 – Buot deháleamos lea ahte ii okta ge duššan uđđasiid geažil. Dien guovllus lávejit olu olbmot vánddardit ja danin lea lihkku ahte uđđasat firre ihkku, muđui livččii dilálašvuohta kánske áibbas eará go dál, lohká Ráissa sátnejođiheaddji Lidvart Jakobsen.

Birgejit

Eanauđđasat leat gidden E6:š geainnu, dat mearkkaša ahte Ráissa suohkan ja Norga leat juohkásan guovtti oassái.

 – Justa dán guovllus eai láve gal uđđasat fierrat, muhto mii han diehtit ahte olles Davvi-Romsa lea guovlu gos uđđasat sáhttet fierrat. Lea dieđusge láittas go ná gárttai, muhto seammás gal eat jierásmuva. Mii birget ja leat ásahan liigečovdosiid vai servodat jorrá birra, čilge Jakobsen.

Ráissa sátnejođiheaddji Lidvart Jakobsen. Govven: Ráissa suohkan

Liigečovdosat

Ráissa suohkan juohká dieđuid iežaset ássiide neahttasiidduinis. Sátnejođiheaddji muitala iežaset bidjan johtui doaimmaid vai birgejit dan botta go geaidnu lea gitta.

 – Mis leat veahá ártegis čovdosat, muhto dat mielddisbuktá maid ahte mii birget. Ovdamearka dihti ožžot skuvlaoahppit geat eai beasa iežaset skuvllaide uđđasa geažil oahpahusa guovllu skuvllas, lohká Jakobsen.

Sii leat maid sihkkarastán ahte olbmot ožžot dearvvašvuođaveahki jus dása lea dárbu.

 – Lean hui giitevaš go Gáivuona ja Skiervvá suohkanat veahkehit min, olbmot besset kránnjásuohkaniid doaktárbálvalusaid geavahit, muitala sátnejođiheaddji.

Johtolat gillá

Stáda geaidnodoaimmahat lea kártemin guovllu ja dieđihit ahte geaidnu rahppo áramusat gaskavahkku. Olbmot geat fertejit johtit Davvi-Romssa ja Finnmárkku gaska ávžžuhuvvojit vuodjit Suoma bokte. Muhtin oassi bussemátkkiin eai leat čađahuvvon, eará bussemátkkit ges leat sakka maŋŋonan guhkit gaskkaid geažil. Ikte lea ovdamearkkadihti busse Ráissas Romssa gávpogii vuodján Álttá, Guovdageainnu ja Suoma bokte. Mátkkálaččat sáhttet maiddái váldit fatnasa Buvrovuonas, Skiervái ja das viidáset Romsii.

 – Eanauđđasat čuhcet olles johtolahkii, dušše girdit mannet nu go dábálaččat. Dáppe lávejit olu guorbmebiillat vuodjit, nu ahte dát ealáhus gal gillá garrasit dál, lohká sátnejođiheaddji Lidvart Jakobsen.

Vuorddašit fatnasa

Ikte besse olbmot vuodjit skohteriiguin Guohcanuori ja Reaššegeaži gaskka, muhto muohtasuddama geažil leat šaddan giddet skohterláhttu. Vuordimis besset fas olbmot eahkes vuodjit skohteriiguin ja dasa lassin vuorddašit ahte olbmot besset fatnasiin mátkkoštit dán gaska.

 – Dá livččii hui dehálaš doaibmabidju, muhto dat eaktuda ahte beassat rahpat káija mii lea giddejuvvon uđđasiid geažil, čilge Jakobsen.

Luonddu fámut

Stáda geaidnodoaimmahagas leat geaidnobarggut guovllus, sátnejođiheaddji muitala ahte dán olis leat olu mihtidanbarggut dahkon.

 – Jáhkken ahte dáid mihtidemiid olis leimmet sáhttit oaidnit ahte guovllus sáhttet uđđasat fierrat, muhto luonddufámuid badjel ii leat mis mearridanváldi, lohká son.

Ii okta ge roasmmohuvvon eanauđđasiid geažil, muhto uđđasat leat billistan materiála dávviriid. Govven: Øyvind Hellum/Stáda geaidnodoaimmahat