Norgga Sámemiššuvdna lea bargan Ruoššas 30 jagi. Dál lea áigumuš ođasmahttit ja viiddidit dan doaimma.
1990-logu gaskamuttos álggahii Norgga Sámemiššuvdna ovttasbarggu Ruoššabeale sápmelaččaiguin ja luhteralaš girkuin Ruošša bealde veahkehit geafes olbmuid, buhcciid, bargguhemiid ja sárdnidit Ipmil sáni luhteralaš árbevieru mielde. Sii vuostáiválde min bures; bargu lihkostuvai, ja áiggi mielde šattai dat doaibma viehka stuoris.
Soahti
Njeallje jagi dás ovdal bođii pandemiija ja dan maŋŋel soahti. Sámemiššuvnna bargu Ruošša bealde uhccánii sakka. Šattai hui váttisin oažžut visuma ja measta veadjemeahttun sáddet ruđaid rájá rastá veahkkebargguide. Muhto dál lea Norgga Sámemiššuvdna gávdnan čovdosiid eanaš hehttehusaide. Lea sihke vejolaš ja lobálaš ovttasbargat rájá rastá Norgga ja Ruošša stáhta njuolggadusaid mielde.
Muhto lea go riekta ovttasbargat Ruoššain seammás go lea soahti Eurohpás? Dat lea dehálaš gažaldat, ja ollugiid mielas Norggas ii leat dat riekta. Bealistan oaivvildan ahte lea riekta. Ja ii dušše riekta, muhto áibbas dárbbašlaš.
Okta álbmot
Vuosttažettiin, sámit leat okta álbmot njealji riikkas. Sápmelaččat bissot oktan álbmogin, vaikko oaivegávpogiid gaskkas ii leat oktavuohta. Historjá ja geografiija eai sihkkojuvvo eret áigeguovdilis máilmmepolitihka geažil.
Nubbi, ovttasbargat Ruoššabeale olbmuiguin ii mearkkaš ahte doarju soađi. Lea boastut sivahallat dábálaš ruoššaid soađis. Ja vaikko olu ruoššat dorjot ieža eiseválddiid politihka, de mii fertet hárjehaddat oaidnit ovttaskas olbmo ja su árvvu, beroškeahttá su politihkalaš oainnus. Dat soaitá leat váttis, muhto lea áidna geaidnu ráfái ja oktasaš boahtteáigái.
Sierravuohta
Goalmmát, sankšunráŋggáštusat ja sierravuohta eai goassege leat buoremus molssaeavtttut soahtái. Dál dárbbašit ruoššabeale olbmot ahte olgoriikka guossit bohtet sin lusa, ja ahte sii fas besset boahtit deike. Mun balan ahte isoleren šaddá stuorra vahágin Sámeeatnama álbmogiidda davvin ja maid goappaš riikkaide. Norgga Sámemiššuvdna joatká dál ovttasbarggu ruoššabeale sápmelaččaiguin. Miššuvnna ovddasteaddjit vulget dál fargga Ruššii ságastallat ustibiiguin Lujávrris ja eará báikkiin Guoládatnjárggas oktasaš doaimma ja boahtteáiggi prošeavttaid birra. Oallut sápmelaččat Ruoššas ellet dál váttis dilis, sihke dearvvašvuođa ja ruhtadili ektui. Jos mii sáhttit doarjut sin, de mii fertet dan dahkat.
