– Heahti bágge min loktet daid stuorra gažaldagaid. Mo sihkkarastit ahte sámi oahpahus dál ollašuvašii mearriduvvon mihtuid ektui ja mo sihkkarastit ahte sámi vuođđooahpahusa gustovaš mihtut ja prinsihpat ollašuvvet?, jearrá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen dán kronihkas.
Lean vuorjašuvvan. Koronakriisa áiggi ii leat ii oktage doaimmaheaddji gii vissásit sáhttá dadjat mo sámi ohppiid dilli duođai lea min riikkas. Riikarevišuvdna cuiggodii 2019:s ahte oahpahus lea heahtedilis (Riikarevišuvnna guorahallan sámi ohppiid vuoigatvuođaid birra oahpahussii sámegielas ja sámegillii (2019-2020)), ja dál lea ohpihii deaividan kriisa. Man ollu gierdá sámi oahpahussuorgi? Mu mielas lassin heajos rámmaeavttuide sámi oahpahusas čuohcá vel dat ahte váilot sámi oahpponeavvut ja sámi oahpaheaddjit, organiseren lea heittot ja ollu smávva váikkuhangaskaoamit leat biđgejuvvon menddo ollu doaimmaheddjiide.
Sámi servodahkii lea dađi bahábut oahpis ahte sámi oahpahusfálaldagas leat stuorra hástalusat, muhto hárve oaidnit ahte sámi oahpahus lea fáddán digaštallamiin riikaviidosaččat. Riikarevisora Per Kristian Foss deaivvai 2019:s nu vuohkkasit čujuhit ahte Norggas váilu beroštupmi sámegieloahpahussii ja sámegieloahpahusas váldojuvvo uhccán ovddasvástádus. Go Riikarevišuvdna revišuvdnaraporttastis čujuha dasa ahte fálaldat lea rašši ja ahte das leat stuorra hástalusat ja ovddasvástádus mii biđgejuvvo ollu doaimmaheddjiid gaskkas, de dat duođašta sámi servodatdigaštallama.
Riikarevišuvnna raporta váldá ovdan moaittehahtti beliid mat eai leat loktejuvvon. Okta dain stuorra vuostálasvuođain dán áššis lea ahte dat maid Riikarevišuvdna lea gávnnahan, ii boađe ovdan ii váidagiin ii ge dain vuorjašumiin mat leat boahtán fylkkamánnái maŋimus jagiin. Dat lea iešalddis fuomášanveara ja mun jearan lea go ásahuvvon dakkár hálddašeapmi oktan váiddaortnegiin mii ii doaimma? Makkár vejolašvuođat leat mis dál oažžut doaibmagoahtit oahpahusa sámegielas ja sámegillii?
Heahti bágge min loktet daid stuorra gažaldagaid. Mo sihkkarastit ahte sámi oahpahus dál ollašuvašii mearriduvvon mihtuid ektui ja mo sihkkarastit ahte sámi vuođđooahpahusa gustovaš mihtut ja prinsihpat ollašuvvet? Ja mo mii galgat bearráigeahččat ahte mii fidnet dan máhtu maid mii dárbbašit sámi oahpahussuorggi birra, dasa ahte sáhttit ovdánahttit skuvlla? Dát gažaldagat gusket maiddái sámegielaid boahtteáigái.
Nationála kriissas lea duođalaš dat ahte ii oktage vissásit dieđe mo sáhttá meroštallat sámi oahpahussuorggi stáhtusa Norggas. Dan ektui go Máhttodepartemeanta sáhttá háhkat stáhtusdieđuid KS:s, Oahpahusdirektoráhtas ja riikka fylkkamánniin, de eai leat mis sámi servodagas diehtogáldut oppanassiige. Mis ii leat makkárge vejolašvuohta rievdadit sámi oahpahusa háltti. Go eat beasa eat nationála iskosiid ge geahit ollásit dasa ahte čuovvut daid ohppiid fágalaš ovdáneami, geain lea sámegiella fágan.
Dat go sámegieloahpahus Norggas gáibida Riikarevišuvnna dillečilgehusa, de dat duođašta munnje vuogádatváilli buot doaimmaheddjiin. Ollugat čujuhit dasa ahte Sámediggi berre dás leat lunddolaš doaimmaheaddjin, muhto Sámediggi ii leat skuvlaeaiggát. Mii leat vuosttažettiin politihkalaš orgána. Mis ii leat makkárge vejolašvuohta doaimmahit dakkár rolla sámi vuođđooahpahusa ektui, mii ollugiidda dáidá orrut lunddolažžan. Muhto, mu mielas mii sáhtášeimmet digaštallat lagabui Sámedikki rolla sámi oahpahusas.
Mun lokten ollu gažaldagaid maid mii eat leat vel digaštallan ollislaččat. Dan sajis mis leat ollu hástalusat mat gáibidit eaŋkilčovdosiid eai ge čoavdde ollislašvuođa – guoskkaš dal Riikarevišuvnna raportii sámegieloahpahusa birra, čielggadussii NAČ 2016:18 Váibmogiella vai čielggadussii NOU 2019:23 Ođđa oahpahusláhka. Riikarevišuvdna válddaha dakkár dili sámi vuođđooahpahusas mii lea moivvas ja mas leat hui ollu doaimmaheaddjit. Go mis leat ollu hástalusat ja uhcimusat seamma ollu čielggadusat daid seamma gažaldagaid birra, de geas lea dalle ovddasvástádus ja gii galgá dustet dáid hástalusaid?
Mus leat stuorra vuordámušat dasa ahte nationála skuvlaeiseválddit čuovvulit sámi oahpahussuorggi hástalusaid. Oahppoplánaid fágaođasmahttima oktavuođas mii leat oaidnán mo ovttasbargu gaskal sámi fágaolbmuid ja eará doaimmaheddjiid addá buori bohtosa oahppaplánaid sámi sisdoalu oktavuođas. Dat boahtá buorrin sihke sámi ja dáža skuvlii ja duođašta ahte sámi servodat dat ferte leat dat mii bidjá eavttuid, eanet go dál dahkkojuvvo.
Sámediggi lea gearggus geahčadit stuorát ollislaš doaibmabijuid ja ođđajurddašeami sámi oahpahusas. Eat go mii álgge dál go oahpahusláhka galgá ođasmahttojuvvot?
