Guovdageainnu suohkana ovdagoddi dohkkehii haddefálaldaga ja dál lea Láhpoluobbala skuvllas ođđa eaiggát.
Guovdageainnu suohkana ovdagoddi dohkkehii haddefálaldaga ja dál lea Láhpoluobbala skuvllas ođđa eaiggát.
Guovdageainnu suohkan heaittihii Láhpoluobbala skuvlla 2012:s ja geahččalii dan maŋŋel oažžut eará doaimmaid dohko. Sii eai lihkostuvvan ja árabut dán jagi mearridedje vuovdit skuvlavistti Láhpoluobbala gilisearvái. Disdaga lei ášši Guovdageainnu suohkana ovdagottis, go Lahpoluobbala gilisearvi lei fállan hatti oastit Lahpoluobbala heaittihuvvon skuvlla. Ovdagoddi dohkkehii fálaldaga, ja gilisearvi beassá dál váldit badjelasas skuvlavistti. Gilisearvi lea fállan 150 000 ruvnno skuvlla ovddas.
Govttolaš haddi
Láhpoluobbala gilisearvi lea bidjan sierra šiehtadallanlávdegoddi skuvlavistái, ja lávdegotti áirras Laila Susanne Vars muitala sii ledje fállan hatti man suohkan dohkkehii. Son lohká dan govttolaš haddin dan ektui makkár ortnegis vistti lea.
– Lea boares visti ja leat ollu golut divodit, ja dieđusge boahtá midjiide vel gollu doalahit vistti doaimmas. Mii leat unna searvváš, ja min mielas lea haddi dan ektui makkár ortnegis visti lea. Sii eai leat vuos vuolláičállán soahpamuša, go vahkkoloahpas easka čoahkkana stivra.
– Mis lea áigemearri čakčamánu lohppii čállit vuollái, ja jáhkkimis dahkko dat dalle, lohká Vars.
Geige gieđa gillái
Vars lea hui ilus go ovdagoddi mieđai sin fálaldahkii, ja lea hui duhtavaš go oaivvilda suohkana dáinna lágiin geigen gieđa Láhpoluobbalii.
– Suohkan livččii sáhttán válljet vuovdit muhtun riggái, ja soaitit oažžut mihá buoret hatti. Danne lean hui giitevaš go suohkan lea mearridan ahte gilisearvi dat galgá oažžut oastit skuvlavistti, lohká son.
Ollu jurdagat
Eaktun lea biddjon ahte gilisearvi ii sáhte vuovdit skuvlavistti vuosttaš viđa jagis, ja jus ii suitte visttiin, de lea suohkanis vuoigatvuohta oastit dan ruovttoluotta. Vars lohká sis eai eisege leat jurdagat vuovdit, go sis leat juo ollu jurdagat movt sii dáhttot vistti geavahit.
– Gilisearvvi bealis leat mis juo ollu jurdagat makkár vejolašvuođaid visti buktá, ja mii fertet baicca ráddjet iežamet. Vars lohká vuosttažettiin sin fertet ovttasráđiid searvvis gávdnat sisaboađu, go galget doaimmahit vistti.
– Sámediggi leage lunddolaš sadji gos ohcat doarjagiid ohcat doaimmaide. Vars namuha árbevirolaš meahcástanguovddáža, nu go nuohttuma, gárduma ja eará árbevirolaš bargguid. Viidáseappot lohká son giella- ja kulturvejolašvuođaid, nu go kulturguovddáža, gos sáhttet maid čájálmasat ja čoahkkimat.
Boahtteáiggi doaivva fas
Gilisearvi leage guhká bargan oččodit alcceseaset vistti, ja dat mearkkaša hui ollu sidjiide.
– Mii leat balus leamaš go skuvla heaittihuvvui, rámbuvra heaittihuvvui ja olbmot fárredan eret gilis. Sávvamis šaddá viessu giliolbmuid ođđa čoahkkananbáikin. Ođđa visti dagaha ahte mis lea fas boahtteáiggi doaivva, ja ođđa mokta. Dál lea min iežamet duohken, ja min gilis leat ollu hutkás olbmot, nu ahte dál dárbbašit buot gili searaid veahkkin, lohká Vars.
– Suohkan beassá eret goluin
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta muitala sii dahke mearrádusa vuovdit skuvlla gilisearvái.
– Visttis lei táksta 300.000 duhát ruvnnu, muhto mii dohkkeheimmet gilisearvvi fálaldaga. Dieđusge sáhttá álo árvvoštallat ahte lei sáhttit dinet eanet, muhto mii suohkana bealis háliideimmet ahte skuvla galgá gili olbmuid háldui, vai galggašii ealáskahttit gili.
Vuorkágovva: Ovlla Gaup
Suohkan seastá
Hætta lohká dat mii lea dehálaš dán áššis lea ahte go suohkan dál vuovdá vistti, de beassá suohkan eret doaibmagoluiguin mat visttis dál leat.
– Haddi ii leat nu stuoris, muhto mii seastit lagabui 300.000 ruvnno jahkái, ja logi jagis han dat gártá lagabui golbma miljovnna.
Ii vejolaš spekuleret
Hætta lohká sii leat eaktun bidjan viđa jagis galgá vistti bissut gilisearvvi hálddus, danne vai ii galgga vejolaš spekuleret ja vuovdit stuorát haddái juo nuppe beaivvi.
– Ii mis leat dat doaivva, go gilisearvi lea juo ovdanbuktán plánaid buriid doaimmaide.
Lagas ovttasbargu
Suohkanis eai leat eará eavttut ahte galgá beassat geavahit vistti.
– Áidna doaibma mii skuvllavisttis leamaš lea válggaid čađaheapmi juohke nuppi jagi. Gilisearvi lea ieš dáhtton suohkaniin ovttasbargat, ja mii maid suohkana bealis sávvat lagas ovttasbarggu giliservviin boahtte áiggis, lohká Hætta.
