Jienastii suohkanstivrras, vaikko ii lean áirras šat

Guovdageainnu suohkanstivraáirras Ann Catharina Lango, gii ovddasta Gurutbellodaga ja lea suohkanstivrra opposišuvnnas, dieđihii čakčamánu 2016 suohkanii ahte fárre eret Guovdageainnus Álttá suohkanii.

Suohkan lei ipmirdan ahte Lango lei dušše poastačujuhusa rievdadan go lea studeantan álgán.

Dat boahtá ovdan suohkana poastalisttuin.

Ferte ohcat luvvet

Go suohkan galggai ođđajagemánus bidjat Lango válgavuogádahkii, de fuomášedje ahte Lango ii lean šat álbmotregistaris gullevaš Guovdageidnui.

Nu ferte Lango ohcat luvvet iežas buot politihkalaš ámmáhiin Guovdageainnu suohkanis.

Vaikko Lango lei juo fárren, de lei son juovlamánu suohkanstivračoahkkimis mielde.

Luohpá dan beaivvi go dieđiha fárrema

Suohkaniid Guovddášlihtu (KS) fágajođiheaddji Dag Henrik Sandbakken muitala ahte suohkanlága mielde ferte leat registrerejuvvon suohkanis gos lea álbmotválljejuvvon suohkanstivrii.

– Dan beaivvi go dieđihuvvo álbmotregistaris fárren, de ii leat šat válljenládje álbmotválljejuvvon orgánii válgaáigodagas ja automáhtalaččat ii leat šat áirras. Čilgehus lea ahte jus áirras lea registrerejuvvon eret fárren suohkanis guovtti jahkái dahje unnit, de lávke eret ámmáhis nu guhká go eará sajis orru, čilge Sandbakken.

Ii šat áirras

Nu ii leatge Lango šat suohkanstivrraáirras lága mielde, ja váikkuhusa dasa go lea leamaš mielde meannudeame áššiid suohkanstivrras ii loga Sandbakken buorre dadjat.

– Buot vearrámus váikkuhus sáhttá leat jus leat leamaš áššit suohkanstivrras jienasteamis main su jietna lea mearrideaddji, de sáhttá váidit áššemearrádusaid ja gáibidit daid ođđasit meannuduvvot, lohká Sandbakken.

Ii áirasa sivva

KS fágajođiheaddji Sandbakken ii loga áirasa sivvan go gohččojuvvo suohkanstivračoahkkimiidda, ja lea suohkana hálddahus mas lea ovddasvástádus gozihit makkár áirasat ain leat válljenládje.

– Áirras lea bargan riekta go lea dieđihan suohkanii ahte fárre, nu ahte su sáhttá áššehuhttit dás, lohká son.

Ii váttisvuohta

Ann Catharina Lango fárrii Áltái gos lea váldime mastergráda siviilaekonomiijas, ja geargá oahpuin 2018 giđa.

Son čilge Ávvirii ahte lea dieđihan suohkanii ahte áigu orrut guokte jagi Álttá suohkanis, iige oainne das váttisvuođaid go lea leamaš suohkanstivrra čoahkkimis.

– Mun in oainne das maidege váikkuhusaid, go mu jietna ii lean mearrideaddji áššiin, lohká son.

Langos leat plánat boahtit ruovttoluotta suohkanstivrii go geargá oahpuin ja lea dál ohcan luohpat.

Su sadjái suohkanstivrras boahtá vuosttaš várrelahttu, gii lea Isak Ole Hætta.

Ii váikkuhan

Guovdageainnu suohkana ráđđeolmmái Kent Valio healkkehii veaháš, go gulai ášši birra ja fertii odne iskat ášši iežas hálddahusain.

Son čilge ahte dušše dat geat álbmotregistara mielde orrot Guovdageainnus sáhttet leat suohkanstivraáirrasin.

– Jus fárrejit, de ferte várrelahttu doaibmat sin sajis, suohkanlága § 15 mielde. Áirras, gean birra dás lea sáhka, gullá suohkanstivrra unnitlohkui. Su searvan ii váikkuhan jienastanbohtosii ja dat livččii šaddan seamma su haga maid logu dáfus. Dál šattai boađus 10-9 máŋgga áššis. Su haga lei šaddat 10-8, čilge ráđđeolmmái.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

Ii vuođđu váidit

Garvin dihte boahtteáiggis dákkár dilálašvuođaid čuožžileamis, de lohká ráđđeolmmái suohkanhálddahusa rolla das lea ahte deattuhit dáid beliid politihkkáriid skuvlemis boahtte válggaid maŋŋel.

– Suohkanlága mielde sáhttá dušše eaŋkilmearrádusaid váidit. Dat váidda ferte mannat Fylkkamánnái dahje Gieldadepartementii. Alimusriekti lea duomuin deattuhan jienastanbohtosiid. Dan vuođul ii oro dás váidinvuođđu, lohká son.

Eai sáhte fáktet

Valio oaivvilda lea áirasiid iežaset ovddasvástádus dieđihit suohkanhálddahussii, ovdagotti čálli bokte, jus fárrejit.

– Suohkanhálddahus ii oba sáhtege beaivvis beaivái fáktet ja dárkkistit gos suohkanstivraáirasat orrot, lohká son.