Baikkat sáhttet vuoitun šaddat. Dan vásihii Mathis Andreas Sara go vuittii skeaŋkakoartta maŋŋil go lei sádden guovžžabaikka Stáda Luonddubearráigehččui.
Baikkat sáhttet vuoitun šaddat. Dan vásihii Mathis Andreas Sara go vuittii skeaŋkakoartta maŋŋil go lei sádden guovžžabaikka Stáda Luonddubearráigehččui.
Stáda Luonddubearráigeahčču ávžžuha olbmuid, geat gávdnet guovžžabaikkaid, sáddet sidjiide osiid baikkain.
Dáinna lágiin sii kártejit guovžžaid Finnmárkkus, ja muđui Norggas.
Dan lei Mathis Andreas Sara bargan, ja dainna son vuittii skeaŋkakoartta moatti duhát ruvdnui.
Vuolimusas áššis oainnát filmmaža guovžžas.
Čuožžu ja geahččá
Mathis Andreas Sara muitala ahte lei oalle fearán dalle go dan baikka gávnnai. Son ollii iežas dálvebartta lusa skuteriin, Njukčarohtui, Guovdageainnu suohkanis.
Son galggai fitnalit barttas ja fas vuoddját, ja lei gárragoahtán reaga.
– De mun oainnán mii die čuožžu guovtti juolggi alde, guoktelogi mehtera eret ja nu geahččá munnje. Stuora guovža. Álggos in oaidnán go leat muorat dakko. De mun gal nu suorganin, njuikejin reaga badjel ja guokkardin tráhppa bajás, vissui, boagusta son go muitala fearána. Son muitala ahte jurddašii vel lea go son sus bissu, jus dette guovža čuovvu vissui.
Loga maid: Dákkár baikkain soaittát dinestit 2 000 ruvnnu
Orron báikkis
Sara muitala ahte guovža lei vázzán bartta birra, ja baikan seaidnegurrii.
Čájehuvvui ahte guovža lei máŋga beaivvi orron báikkis, go boazodoallit ledje aiddo njuovvan giđanisttiid das gárddis mii lea Njukčarođus.
Guovža lei gárddi siste orron moadde beaivvi, ja borran njuovvanbázahusaid.
– De mun gal fuomášin ahte dat ii áiggo borrat mu, ja ahte dat garvá olbmo. Oidnen ahte dat ii bahkke lusa, muitala Mathis Andreas Sara.
Šearbmagovva filmmas
– Dehálaš duođaštit
Vuoitu lea skeaŋkagoarta moatti duhát ruvnno ovddas. Sara mielas lei somá vuoitit, muhto sus lea eará ágga manne registrere guovžžaid.
– Min dálveorohat lea hui guovžabáiki, ja dán guovžžas lei vel nubbi guovža fárus. Dan lea hui dehálaš registreret, go de duođaštuvvo ahte guohtuneatnamiin leat guovžžat. Lei hui somá vuoitit, vaikko ii leat hui stuora vuoitu.
Unnán Kárášjogas ja Guovdageainnus
Magne Asheim lea Stáda Luonddubearráigeahču regiovnna boraspirevástideaddji. Son muitala ahte diibmá ožžo birrasii 120 registrerema Finnmárkkus.
Son čilge ahte dá lea áidna vuohki movt sii kártejit guovžžanáli, ja ahte sii dárbbašit álbmoga veahki vai ožžot buoremus gova guovžžanális.
– Erenoamáš unnán registreren dáhpáhuvvá Kárášjogas ja Guovdageainnus, ja dat lea okta ákkain manne vuorbáduvvo vuoitu sin gaskkas geat sáddejit guovžžabaikkaid midjiide. Mii jáhkkit ahte Guovdageainnus ja Kárášjogas leat eambbo guovžžat.
Leat go dán oaidnán: Guovžža čivga goarkŋui muorrageahčái
Ávžžuha sáddet baikkaid
Asheim ávžžuha olbmuid sáddet jus fal gávdnet guovžžabaikkaid. Dál sii leat árvvoštallan ahte leat sullii 50 guovžža Finnmárkkus, muhto dan sii eai sáhte sihkkarit lohkat.
Son muitala ahte juste muorjeáigodagas lea hui álki dovdat guovžžabaikka, go das leat muorjjit. Muitala vel ahte neahtas sáhttá gávdnat govaid main oaidná makkár guovžžabaika lea oaidnit.
– Visot registreremat biddjojit nehttii, ja daid sáhttá maŋŋil mannat geahččat, gos sáhttá čuovvut guovžža man baikka lea gávdnan. Nuorra guovžžat sáhttet oalle viidát mannat, oktii lei seamma guovža Mátta-Várjjagis vuolgán, finadan Álttás ja fas máhccan Mátta-Várjjagii. Dan lea hui somá čuovvut.
Son čilge ahte registreren maid bidjá vuođu báhčinlobiide, ja mađi eambbo guovžžat registrerejuvvojit, dađi eambbo besset báhčit.
– Mii lávet erenoamážit bivdiid hástalit sáddet baikkaid midjiide, vai besset eambbo guovžžaid bivdit.
Dát ášši almmuhuvvui vuosttaš geardde 24.06.16 báberhámis.
