Porsáŋggu gielddastivrra ođđa eanetlohku áigu bisuhit giliskuvllaid Bissojogas ja Billávuonas, ja plána mielde álget ođđajagemánus.
Porsáŋggu gielddastivrra ođđa eanetlohku áigu bisuhit giliskuvllaid Bissojogas ja Billávuonas, ja plána mielde álget ođđajagemánus.
Porsáŋggu gielddastivrra eanetlohku, mas leat Bargiidbellodat, Sosialisttalaš Gurutbellodat, Guovddášbellodat ja Porsáŋggu bellodatrasttideaddji Listu, leat iežaset bušeahttaevttohusas juolludan ruđa giliskuvllaide Bissojogas ja Billávuonas. Otne leat sii ovdagottis ovddidan evttohusa boahtte jagi bušehttii.
Lihkostuvvan
Porsáŋggu bellodatrasttideaddji Listu vuođđuduvvui diibmá geasset ulbmiliin gádjut giliskuvllaid, go gieldda dalá eanetlohku mearridii heaittihit skuvllaid. Bellodaga jođiheaddji Åge Persen lea hui duhtavaš go leat lihkostuvvan vuosttaš geahččaleamis jorgalahttit skuvllaid heaittiheami.
– Mii leat hui duhtavaččat go leat lihkostuvvan bargguin ja nagodan máhcahit fas skuvllaid, mat plána mielde galget álggahuvvot ođđajagemánus, jus lea praktihkalaččat vejolaš. Goappeš skuvllain galgá olles skuvlafálaldat, vuosttaš luohkás logát luohkkái, lohká son.
Luvven ruđa
Persen čilge sidjiide lea vejolaš juolludit ruđa skuvllaide go sii leat dárkilit iskan bušeahta ja dahkan justeremiid.
– Gieldda ovddit posišuvnnas leat boasttuvuođat leamaš bušeahtas, mas lea várri rievdadit. Ovdamearkka dihte juolludeapmi man gielda oažžu Sámedikkis giellaguovddážii, de lei gielda rehkenastán 134.000 ruvnno unnit go duođas oažžu, ja dušše dat luvve 436.000 ruvnno, lohká Persen. Son lohká sii eai leat dárbbašan lihkahallat Leavnnja oahpaheaddjevirggiid, ja dan leat dahkan dihtomielalaččat.
– Mii eat háliidan ahte galgá šaddat vuosteháhku daid skuvllaid gaskka, lohká son.
Praktihkalaš bealit
Persen lohká Billávuonas lea skuvlavisti ja buot biergasat ja maid oahppan oahpaheaddjit gergosat, ja lea vejolaš álggahit fas skuvlla.
– Ii leat váddása duohken, ja lea vejolaš dakkaviđe álgit ođđajagemánus. Bissojogas geavahuvvo skuvlavisti dál 120 báhtareaddjái maid gielda lea vuostái váldán. Doppe lea plána geavahit giliviesu skuvlavistin, muhto šaddá veaháš heivehit vai praktihkalaččat sáhttá čađahit skuvlahommáid doppe. Danne soaitá veaháš ádjánit álggahit doppe, lohká Persen.
Sávvet ollašuvvat
Anne Haraldsvik, guhte lea Billávuona skuvlla váhnenjoavkkus, sávvá ahte ollašuvvá gieldda bealis oažžut johtui skuvlla ođđajagemánu rájes.
– Sávan sii ožžot sadjái buot ođđajahkái nu movt lohket, ja vuorddán dan.
Ohppet buorebut
Haraldsvik lohká dat mearkkaša ahte mánát eai dárbbaš šat dan guhkes bussemátkki čađahit beaivválaččat, ja nu ožžot maid eanet friddjaáiggi.
– Mánát dieđusge loktet maiddái Leavnnja skuvllas, muhto sii háliidit vázzit lagamus skuvllas gos leat maid ruohttasat. Sii lohket maid ahte ohppet buorebut Billávuona skuvllas, mii boahtá das go ohppiin lea buorre oktavuohta gaskaneaset.
Buorre bargodokumeanta
Porsáŋggu sátnejođiheaddji Aina Borch ii loga vuos áigut ovdagihtii lohpidit maidege, go fertejit gulaskuddamiid čađahit bušeahta ektui, ja gullat maid gullevaš sektovrrat, hálddahus, eará bellodagat ja álbmot oaivvildit.
– Muhto bušeahttaevttohus lea buorre bargodokumeanta viidáseappot, mii čájeha ahte lea vejolaš álggahit skuvllaid, lohká son.
