– Eai sáhte vuolgit riegádanbeivviide, go ii leat ráđđi addit skeaŋkkaid

Statistihkalaš guovddášdoaimmahat ovdanbuvttii loguid mat čájehit ahte goasii 100 000 máná Norggas ellet bissovaš geafivuođas.

Guovdageainnu logut čájehit ahte leat 19,4 proseantta mánáin, dahje 108 máná, geat ellet dállodoaluin gos lea bissovaš unnán dienas.

Dat mearkkaša ahte Guovdageaidnu lea dat suohkan Norggas, gos nubbin eanemus mánát ellet bissovaš geafivuođas.

Dušše Meråker suohkanis ja Berg suohkanis Norggas lea dát proseantta badjelis, doppe lea 19.6 proseantta.

Dát mearkkaša ahte birrasii juohke viđát mánná eallá dákkár dilis. Ollislaččat Norggas lea dát seamma lohkku 10 proseantta.  Guovdageainnu Lagasradio dieđihii ášši birra ovddemus.

– Eai sáhte vuolgit riegádanbeivviide

Guovdageainnu mánáidsuodjalusas muitalit dat ii leat amas sidjiide, go leat guhkit áigge vuohttán ahte leat mánát geat bajásšaddet heajos ruhtadilis.

– Muhtin áššiin boahtá hui čielgasit ovdan ahte eai sáhte vuolgit riegádanbeivviide, go ii leat ráđđi addit skeaŋkkaid, muitala Guovdageainnu mánáidsuodjaluskonsuleanta Svanhild Camilla Utsi.

Utsi lohká vaikko lea nu ahte váhnemat eai mieđit ahte lea ruhtadilli mii dagaha ahte eai sáhte mánáid sáddet iešguđet lágidemiide, de čájehit sin guorahallamat ahte lea ruhtadilli mii hehtte sin.

– Min guorahallamiin boahtá ovdan ahte olbmuin leat iešguđet sivaid dihte heajos ruhtadilis. Sáhttet leahkit oktováhnemat, loanat maid dietnasat eai govčča, nu movt golahusloanat. Eai soaitte sáhttit bargat, ja ožžot oadjoruđaid ja maid guhkit áiggi leamaš heajos ruhtadilis ja nu gáržžohallot nu movt basiide. Ii dárbbaš leahkit dušše bargguhisvuohta sivvan dasa, lohká Utsi.

– Ii vierru bivdit veahki

NAV Guovdageainnu jođiheaddji Marja Eira lohká sii eanaš barget rávisolbmuiguin, eaige dieđe nu ollu mánáid dili birra.

Son lohká goitge diehtit ahte Guovdageainnus ja sámiin lea dakkár vierru ahte ii galgga bivdit veahki olgguldasat.

– Dáppe lea vierru ahte ii galgga almmolašvuođas muitalit bárttiid birra ja baicca geahččalit daid čoavdit bearraša siskkobealde.

Alla bargguhisvuohta

Eira lohká suohkanis lea alla bargguhisvuohta ja sáhttá maid leat čilgehussan ahte lea heajos ruhtadilli mii fas čuohcá mánáide, muhto duogáža ferte eambbo guorahallat.

– Mii dieđus fertet váldit statistihkaid duođas ja čuovvolit daid rávisolbmuide doaibmabijuiguin main bearrašat rehkenastojit mielde. Sáhttá maid bargguhis olbmuin ii heive máhttu ja oahppu oktii bargguiguin mat gávdnojit, ja danne leat barggu haga. Danne mii ávžžuhit olbmuid čállit CV ja duostat rámpot iežaset, vaikko ii leat dáhpi dan dahkat, go dat guoská maid sin mánáide, lohká Eira.

Vaikko man guhká leamaš

Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara lohká suohkanis leamaš vaikko man guhká unnán gaskamearálaš sisaboađu.

Son lohká ferte geahččat movt definerejuvvo geafivuohta statistihkas.

– Mis leat ollu vuođđoealáhusat mat leat ovttaolbmofitnodagat, main lea persovdnasisaboahtu gitta ja ii boađe albmosii duohta sisaboahtun. Mii eat goitge áiggo dan duohkái čiehkadit, muhto ferte váldit vuhtii min suohkana iešvuođaid.

Iešbirgejumi kultuvra

Vasara lohká dat lea mearkkašahtti go suohkanis lea alla bargguhisvuohta ja mánáidgeafivuohta, de leat Guovdageainnus unnán olbmot ohcalan veahki NAV:s.

– Guovdageainnus mákso NAV bokte arvat unnit go muđui riikadásis. Dasa sáhttá leat čilgehussan ahte lea tabu ohcat veahki, giellahástalus dahje eai oba dieđege makkár veahkki lea gávdnamis. Lea maiddái nu ahte suohkana álbmogis lea nanu iešbirgejumi vierru ja leat hárjánan veahkkálagaid birget, oaivvilda Vasara.

Lei vuordán eanet

Norgga bargo- ja sosiálaministtar Anniken Hauglie finadiige Guovdageainnus dán vahkus gos sátnejođiheddjiin ságastalai mánáidgeafivuođa birra ja bargguhisvuođa birra.

Vaikko Vasara mielas lea buorre go ministatarat fitnet, muhto váillahii áigumušaid ja ovddasvástádusdovddu ministaris daid hástalusaid ektui.

– Ledjen vuordán ahte midjiide maid biddjo dákkar doaibmapáhkka nu go Girkonjárgii ja Oarje-Norgii go doppe ledje bargguhisvuođaroasut. Vaikko doppe lei dušše golbma proseantta bargguhisvuohta, de lea Guovdageainnus guhká leamaš alit bargguhisvuođa lohkku. Livččen gal vuordán juoidá, mainna livččiimet sáhttán ásahit bargosajiid, lohká Vasara.

Doaimmaid bidjan johtui

Bargo- ja sosiálaministtar Anniken Hauglie lea disdaga almmuhan 22 doaimma mat galget eastadit mánáidgeafivuođa Norggas: 

• Earret eará áigot ođđa nuoraidvuoruheami. Buohkat vuollel 30, geat NAV:s leat, galget oažžut fálaldaga bargui, doibmii dahje oahpahussii guovtti mánu sisa.
• Bearrašat main unnán dienas oažžut geahpiduvvot vearu.
• Orrundoarjjaortnegat buoriduvvo, mii addá ekonomalaš oadjebas dili bearrašiidda.
• Hálbbit mánáidgárdesajit bearrašiidda geain lea vuollegis sisaboahtu.
• Buot mánát galget beassat oassálastit unnimusat ovtta organiserejuvvon astoáigefálaldahkii ovttas eará mánáiguin.
• Eambbosat galget oažžut fálaldaga nuvttá lupmui.
• Nuvttá guovddášáiggi mánáidgárddis.
• Našunála ortnet buot mánáide bearrašiin main lea heajos sisaboahtu.
• Lasihit stipeandaoasi ohppiide geat gullet unnánsisaboahtobearrašiidda.
• Ii čuohppat oadjoruđaid.
• Vejolaš nuoraide bargat ja lasihit dietnasa, almmá váhnemat ožžot unniduvvot sosiáladoarjaga.