Dál lea áigi maiddái ođđasit defineret sámi ideála nanu nissonolbmo birra. Sámi nisu fertii leat nanus jus galggai hálddašit árgabeaivvi sámi árbevirolaš servodagas, ja earenomážit dáruiduhttima ja vearrivuođa deaivvadettiin, čálliba sámediggepresideanta Silje Karine Muotka ja sámediggeráđđi Berit Marie P. Eira.
«Lea visot čoahkis go eadni lea goađis». Dat lea namma girjjis man RiddoDuottarMuseat almmuhii diibmá, ja dat muitala olu nissonolbmo rolla ja sajádaga birra árbevirolaš sámi servodagas. Nissonolbmos lei dehálaš rolla máŋggabealat bargguiguin, ja sámi nissonolbmot ja dievdoolbmot ledje buori muddui ovttadássásaččat ollisteaddji rollaid ja bargguid bokte.
Dál lea dilli veaháš earálágan, ja Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporttas mii beassat lohkat mot dáruiduhttin lea váikkuhan dásseárvui. Čielgaseamos ovdamearkka dasa gávdnat Marit Meløy čielggadeamis maid son dagai kommišuvnna ovddas . Das son čájeha ahte stáhta sisabahkkemat boazodollui rievdadedje sihke sohkabealrolla ja bearašstruktuvrra.
Boazodoallošiehtadusain 1976:s ja ođđa boazodoallolágain 1978:s lassánii rationaliserema ja ekonomalaš ahtanuššama čalmmustahttin. Nissonolbmo barggut boazodoalus adnogohte unnit árvvus go dievdoolbmo barggut, ja dat rihkku sámi riekteipmárdusa ja bearašvuđot struktuvrra. Dalle ásahuvvojedje konsešuvdnaortnegat doalloovttadagaiguin, ja boazodoalu vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat čadnojedje daidda. Go doalloovttadagat galge juogaduvvot, de stáhtalaš hálddašanapparáhtta deattuhii dievdoolbmo bargguid. Nu biddjojedje eanas doalloovttadagat dievdoolbmuide, ja máŋga nissonolbmo vásihedje ahte sin doalloovttadatohcamat hilgojuvvojedje. Vaikko maŋit áiggis leat geahččalan nannet nissonolbmo saji, de leat oaidnán bistevaš rievdamiid nissonolbmo vuoigatvuođain ja rollain boazodoalus. Nissonolbmo rolla ii leat hedjonan dušše dievdoolbmo rolla ektui, muhto dat lea mielddisbuktán ahte boazodoalu iežas orgánain lea nissonolbmuid ovddasteapmi unnon ja sin rolla lea hedjonan boazodoallohálddahusa ja almmolaš eiseválddiid deaivvademiin.
Livččii šaddan vel vearrát jus evttohus ahte nissonolbmuin ii galgan leat iežas boazomearka, mii evttohuvvui 1976 boazodoallolága proposišuvnnas, livččii dohkkehuvvon. Dalle vuostálaste boazodoalu nissonolbmot ieža proposišuvnna evttohusa, ja oaivvildedje ahte evttohus čielgasit rihkui sámi eallinvugiid ja sámi jurddašanvuogi. Sii deattuhedje maiddái mearkkašumi das ahte nissonolbmuin lea boazomearka, sámi lávdegottiid, stivrraid ja ráđiid áirasiid válggaid oktavuođas. Evttohus ii dohkkehuvvon, iige namuhuvvo kommišuvnna raporttas. Muhto dat čájeha man nanus boazosámi nissoniid oassálastin lea.
Go lea sáhka giellamassima birra, de Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna čájeha ahte sohkabealis ja sohkabealrollain lei dadjamuš das mot dáruiduhttin čuozai. Kommišuvdna čujuha mearrasámi guovllu loguide, gos nissonolbmot vuosttažin guđđe sámegiela ja álge eanas dárustit. Sii čujuhit earret eará dasa ahte nissonolbmot muhtun áigodagaid barge olggobealde ruovttu, ja dievddut fas barge árbevirolaš ealáhusain nu go guolásteamis, vuovdedoalus ja boazodoalus. Dárogielas lei alit stáhtus ja mielddisbuvttii sosiála mobilitehta, ja dat sáhttá váikkuhan nissonolbmuid giellaválljemii.
Dat leat ovdamearkkat mat čájehit ahte sohkabealperspektiivvat leat dehálaččat go galgá ipmirdit dáruiduhttima luonddu, ja dan váikkuhusaid. Dáruiduhttima váikkuhusaid guorahallamis kommišuvdna lokte ovdan dan hástalusa ahte sámi servodagas lea olu veahkaválddálašvuohta. Veahkaválddálašvuođa ja illastemiid sivat leat máŋggabealagat, muhto kommišuvdna čujuha earret eará veahkkeapparáhta váilevaš návccaide áimmahuššat sámi geavaheddjiid. Sihke váilevaš luohttámuš ja váilevaš giella- ja kulturgelbbolašvuohta hábme hehttehusaid ohcat ja oažžut veahki. Sii dadjet ahte dárbbahuvvo eanet máhtolašvuohta das mot dáruiduhttima hávit váikkuhit sámi dearvvašvuhtii ja eallineavttuide dál, earret eará sohkabealrollaminstariid. Sii evttohit maiddái álggahit doaibmabijuid mat suddjejit sámi nissoniid ja mánáid juohkelágán veahkaválddálašvuođa vuostá. Moai dorjo dáid evttohusaid, ja háliidetne seammás čujuhit Sámedikki iežas doaibmaplánii veahkaválddálašvuođa vuostá, mii dohkkehuvvui ovdalaš juovllaid. Das leat 10 doaibmabiju maid ovdii Sámediggi galgá bargat 2025 rádjái.
Dál lea áigi maiddái ođđasit defineret sámi ideála nanu nissonolbmo birra. Sámi nisu fertii leat nanus jus galggai hálddašit árgabeaivvi sámi árbevirolaš servodagas, ja earenomážit dáruiduhttima ja vearrivuođa deaivvadettiin. Muhto nu go Kathrine Nedrejord nu čábbát čállá, de sáhttet nanuvuođa ideálas leat sihke buorit ja bahás bealit. Dat sáhttá hehttet min muitaleames bahča vásáhusaid birra, ohcamis veahki ja čoavdimis dan sevdnjes veahkaválddálašvuođastatistihka. Mii ferte hábmet ođđa ipmárdusa nanusvuhtii, mas maiddái lea sadji hearkivuhtii ja dieđihit vearrivuođa birra.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta čuovvoleapmi ii leat okta proseassa, muhto máŋga proseassa. Iige proseassa sáhte leat seammalágán buohkain. Ii dárbbaš leat dušše nu ahte sohkabealperspektiiva ferte leat mielde soabadanbarggus. Jus mii galgat áiggi mielde olahit soabadeami, de fertejit sápmelaččaid vuoigatvuođat ja sámi perspektiivvat maiddái ollet buot politihkkasurggiide Norggas.
Riikkaidgaskasaš nissonbeaivvi moai háliidetne muittuhit ahte sámi nissoniid geahččanguovllut fertejit leat oassin Norgga dásseárvopolitihkas. Jus ii, de mii sáhttit oažžut dásseárvopolitihka mii ii deaivva dakko gokko dárbbahuvvo.
Berit Marie Eira
