Jus leat Guovdageainnus eret ja leat dievdoolmmoš, de eai soaitte dat nu buorit dieđut, muhto doppe soaitá čuovgadet boahtteáigi dálá bárdnemánáide jus riekta barget.
Guovdageainnu suohkandoavttir, dahje servodatdoavttir, nu go ieš lohká leat, Anne Lajla Kalstad, buvttii suorggahahtti dieđuid gaskavahku «Guovdageaidnu 2044» semináras.
Son buvttii loguid ovdan mat čájehit ahte dievddut Guovdageainnus ellet 3,5 jagi oanehat go muđui gaskamearálaččat dievddut Norggas.
Sii ellet maid čieža jagi oanehat go gaskamearálaččat nissonolbmot Guovdageainnus.
Dasa lassin buvttii son dieđuid ahte dievddut, geat váldet alit oahpu, ellet gaskamearálaččat čieža jagi guhkit go sii geain ii leat alit oahppu.
Vuoruhit bárdnemánáid
Anne Lajla Kalstad lei ge bovdejuvvon logaldallin seminárii, ja doppe son buvttii ovdan daid loguid.
Son lohká iežas vuorjašuvvat Guovdageainnu bárdnemánáid diliin ja lohká ahte ferte dál juo dainna áššiin bargagoahtit.
Son lohká ahte dás lea sáhka guhkit áigge perspektiivvas, ja jus dál álgá, de lea vejolaš rievdadit dili boahtteáiggis.
– Mii fertet vuođđoskuvllas rievdadit juo bárdnemánáid dili. Bártnit dárbbahit lihkadit, nu ferte doppe juo heivehišgoahtit nu ahte mánát loktet skuvllas. Joatkkaskuvllas fas ferte láhčit dili nu ahte bárdnemánát ožžot studerengelbbolašvuođa mainna de besset alitoahpu váldit. Earret eará boazodoalloskuvllas fertešii nu láhčit dili ahte gii bohccuiguin bargá, ja man nu sivas šaddá luohpat boazodilis, de lea juobe studerengelbbolašvuohta ge sajis, vai sáhttá alit oahpu váldigoahtit, lohká son.
Oktavuođat áššiin
Kalstad muitalii semináras ahte 90 proseantta allaskuvllas leat nissonolbmot, ahte juoga lea dasa ággan manin dievddut eai leat doppe.
Kalstad jáhkká das leat oktavuođa dievdduid oahppodássái.
Son lohká ahte fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuhtii čuohcá go olbmos lea oahppu ja go olbmos leat bargoustibat. Son jáhkká dat sáhttá leat dat mii deaddá dievdduid Guovdageainnus.
– Go oahpu váldá, de lea bargu, buoret ruhtadilli, buoret fysalaš dearvvašvuohta ja de maid buoret psyhkalaš dearvvašvuohta. Nie mun jáhkán dat oktavuođat leat dies. Mii fertet vuoruhišgoahtit dál, juohke dásis, lohká son.
– Guovdageainnus leat olu buorit oahppovejolašvuođat. ferte jurddašišgoahtit makkár oahpuide dievddut beroštit álgit sihke joatkkaskuvllas ja allaskuvllas. Mii dearvvašvuođaguovddážis leat geaid lusa maŋemus bohtet, ja mis leat de doaimmaid hutkat go juo ii leat nu dearvvaš šat. Mánát ja nuorat leat min boahtteáigi, ja sin mii fertet dál vuoruhit, lohká son.
Miellagiddevaš diehtu
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anders S. Buljo lohká ahte ledje miellagiddevaš dieđut maid suohkandoavttir buvttii ovdan.
Ávvir háliidii diehtit ledje go su mielas suorggahahtti logut ja lea go son diehtán daid birra.
– Mun jurddašin ahte leat miellagiddevaš dieđut ja čanastagat skuvlavázzimii ja álbmotdearvvašvuhtii, muhto in dovdda dieid bohtosiid birra nu olu eará go maid lean gullan dássážii. Guovdageainnus leat olu dievddut ja bártnit geat barget bohccuiguin ja orru čadnon sin bargoeallimii ja sin dearvvašvuhtii, lohká son.
Garra bargodilli oanida eallima
Ávvir jearai sátnejođiheaddjis jurddaša go son dan ahte lea stuora resursa suohkanis mii jávká go dievddut jápmet árabut go muđui norgalaččat, ja olles čieža jagi árabut go gaskamearálaččat nissonolbmot.
– Lea dien bealis dego geahčestuvvon ahte dievddut jápmet árabut go ii leat oahppu. Sáhtta leat nu ahte oanida eallima go lea lossa barggodilis leamašan eallenagi ja sáhttá leat vuođđun dasa. Diehttelasat go oahpu váldá ja manná čohkkát liegga kantuvrii ja duos dás hárjehallat, dan sajis go duoddaris garra barggu čađahit buolašin, dálkki čađa, lossa fysalaš barggut ja várra psyhkalaš deattut maid. Das lea dieđusge stuora erohus.
– Eahpidat go suohkandoaktára loguid maid buvttii ovdan ja makkár loguide don čujuhat go orut oaivvildeame ahte leat boazosápmelaččat geat dagahit dan statistihka nu go suohkandoavttir buvttii ovdan?
– Mun in áiggo eahpidit gal maid suohkandoavttir lea gávnnahan, muhto mun in dovdda dan sisdoalu movt dat guorahallan lea dahkkon. Kommenteren dušše nu movt mun jurddašan, ja áiggun eambbo dieđuid háhkat dien áššis.
Unnit oahpu váldet
Buljo lohká ahte go Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas lea boazodoallofága, dat soaitá baicca dahkan ahte eanebut leat joatkkaskuvlla vázzán.
– Go mun ledje nuorra, dalle eat hupman ge mii viidáset skuvllaid vázzit. Nu lei dat kultuvra dalle. In loga lea heajos kultuvra leamašan, dat lea nanu kultuvra. Go joatkkaskuvllas lea boazodoallofága, de jáhkán dan dagahan ahte eambbohat lea joatkkaskuvlla vázzán. Boazodoalloskuvlla olis sáhttá vel liigejagi vazzit ja de oažžut studerengelbbolašvuođa. Jus dat ii livčče, de in jáhke livčče nu oallugat oba vázzán ge joatkkaskuvlla. Jurddašan ahte ii go dien sáhtáše laktit dohko sisa boazodoalloskuvlii, vai ii galggaše dárbbahit dan njealját jagi vel váldit, lohká son.
– Suohkandoavttir maid namuhii ahte álbmotdearvvašvuođa ferte duođaleappot váldit, ja mánáid ja nuoraid ferte vuoruhit eambbo. Maid don dasa kommenteret?
– Suohkanis lea álbmotdearvvašvuođaplána. Suohkandoavttir lea guovddážis dan barggus leamašan mielde ráhkadeame, ja jáhkán galggašii leat fokusa mánáid ja nuoraid dearvvašvuhtii, nu go fysalaš aktivitehta ja borramuš. Mii bidjat fuomášumi, ja movt mii nagodit loktet dan. Suohkanstivra lea earret eará mearridan juovlamánus ahte ráhkaduvvo plána movt juohke beaivvi nagodit fállat liegga borramuša Guovdageainnu ja Máze skuvlamánáide. Jáhkán diet loktešii álbmotdearvvašvuođa maid. Skuvlla olggobealde lea vel dakkár báikki gos mánát stohket, mii maid buktá álbmotdearvvašvuođa. Mun sávan ahte suohkan nagoda dássedit bargat álbmotdearvvašvuođain go dat lea hui dehálaš, lohká Buljo.
