Mannan vahkku lei čoahkkin Guovdageainnus, gos Norgga ja Suoma sámedikkit soabadedje deaivvadit ságastallat eambbo Deanočázádaga bivdonjuolggadusevttohusa birra. Sis lea oktasaš vuođđojurdda; suddjet Deanočázádaga riekteguddiid rivttiid, goabbat beale ráji.
Mannan vahkku lei čoahkkin Guovdageainnus, gos Norgga ja Suoma sámedikkit soabadedje deaivvadit ságastallat eambbo Deanočázádaga bivdonjuolggadusevttohusa birra. Sis lea oktasaš vuođđojurdda; suddjet Deanočázádaga riekteguddiid rivttiid, goabbat beale ráji.
Gaskavahku doalai Parlamentáralaš ráđđi čoahkkima Guovdageainnus, ja dan oktavuođas ságastalle Norgga ja Suoma sámedikkiid njunnošat ja šihtte deaivvadit gulahallan dihte Deanočázádaga ođđa bivdonjuolggadusevttohusa birra.
Vuođđooaidnu
Goappašat sámedikkiid njunnošiin, sihke Norgga sámediggepresideanttas Aile Keskitalos ja Suoma Sámedikki ságadoallis, Tiina Sanila-Aikios lea seamma vuođđooaidnu movt Deanočázádaga rievttit berrejit hálddašuvvot.
Ii goabbáge leat mielas ovttage rivttiid gáržžidit, ii goit jus vierroolbmot galget ođđa rivttiid oažžut.
Sámi rievttit
Sanila johtilit hupmagođii dili birra gos rivttiid leat bivdonjuolggadusevttohusas gáibidan olbmuide guđet eai gula guvlui obanassiige.
– Mu mielas hui váttis ášši, maid ii sáhte sámi čalmmiiguin dohkkehit, namalassii ahte go bartaeaiggádat, guđet ásset Mátta-Suomas, galget buoret dillái šaddat go sápmelaččat geat leat fárren eret gielddas, lohká Sanila-Aikio.
Vuoigatvuođat bartaeaiggádiidda
Tina Sanila-Aikio oaivvilda diehttelasat ášši mas Suoma stáhta leat bivdonjuolggadusevttohussii bidjan ahte bartaeaiggádat Suomabeale Deanočázádagas galget oažžut seamma bivdovuoigatvuođaid go báikkálaš olbmot Deanuleagis, guđet ásset deatnogáttis.
Seammás go sii, guđet fárrejit eret deatnogáttis, masset bivdovuoigatvuođaid, de galget bartaeaiggádat oažžut seamma vuoigatvuođaid go sii masset guđet fárrejit eret.
Eai čále vuollái
Sanila-Aikio muitala Ávvirii ahte sis, Suoma beale Sámedikkis, lea nu oaidnu ahte eai sáhte dohkkehit Deanočázádaga ođđa bivdonjuolggadusevttohusa.
– Nu go dál lea šiehtadus, de leat mii dadjan Sámedikki bealis ahte eat čále vuollái šiehtadusa, lohká Sanila Aikio.
Govven: Nils Johan Vars
Golbma prinsihpa
Norgga sámediggepresideanta Aili Keskitalo muitala sii leat juo ságastallan Suoma Sámedikkiin, ja leat mearridan golbma vuođđoprinsihpa maid vuođul bargat galget.
Son lohká vuosttaš lea vuos ahte ferte olihit ceavzilvuođa Deanu luossanállái, nubbi lea ahte sii dorjot báikkálaš hálddašeami. Goalmmát fas, jus šaddá gilvu dan resurssa alde, de galget báikkálaš sámi vuoigatvuođat leat nannosepmosat.
– Ii dušše bivdi vuoigatvuohta galgga váldot vuhtii, muhto bivdinvuogit maid, dadjá Keskitalo.
«Turistabivdu»
Keskitalo lea maid ožžon mielde Kárášjoga gieldda váldolávdegotti cealkámuša bivdonjuolggadusevttohussii, ja lohká Sámedikki diehttelasat váldit sin oainnuid vuhtii.
Keskitalo maid diehtá makkár oaidnu fierbmebivdiin lea gáržžidemiide, ja lea ge mearkkašan maid Fridtjof Berglund dajai Ávvirii mannan vahkus.
– Mii oaidnit maid ahte turistabivdu šaddá deháleabbon eiseválddiid mielas go sámi birgejupmi. Dat vuhtto maid eará oktavuođain, nu go gárdumis, gos čakčabivdu orru leamen deháleabbo go sápmelaččaid árbevirolaš bivdovuohki, namalassii gárdun, lohká Keskitalo.
Suopma doarju turistabivddu
Son lohká maid iežaset vuohttán ahte Suoma eiseválddit háliidit várjalit turistabivddu Deanus.
– Min mielas lea deháleamos doarjut sámiid vuoigatvuođaid ovdalii turistabivddu. Vaikke turistabivdu lea dehálaš sidjiide geat dan doaimmahit, de goitge mii, sámedikkiid bealis, doarjut sámiid vuoigatvuođaid ja bivdovugiid, lohká Keskitalo vel loahpas.
