Mannan vahkkus lei geavvan riidu bivddus gaskal boazodolliid ja gássafitnodaga bargiid Siberias, Ruoššas. Fitnodaga bargit leigga gottahallan. Boazodoallit lohkaba fertiiga báhčit bissuiguin ruovttoluotta go nuppit álge dán báhčima.
Politiijaid dutkamat čájehit ahte álggus lei báhčon 35-jahkásaš Andrey Hodakov, dasto lei báhčon 34-jahkásaš Denis Svistunov. Nubbi jámii go mássii ollu vara ja lei leamaš veahki haga ollu áiggi. Boazodoallit vieljažagat eaba háliidan ge veahkehit dása. Svistunov jámii nuppi beaivvi maŋŋá dáhpáhusa. Báhččaleapmi gaskal boazodolliid ja gássafitnodaga bargiid lei geavvan dán mánu 19. beaivvi . Gottahallan olbmot leigga gávdnon guokte beaivvi maŋŋá dáhpáhusa.
Iešsuodjalus
Politiijat oaivvildit ahte áššis leaba oassálastán goappašagat boazodoallit.
-Boazodoallit leigga duođaštan ahte eaba liikon go bivdit boahtán menddo lahka ealu ektui, ja ahte dát bivdit leigga válljen idjadit bivdomeahcceviesus. Nu mo oaivvildit boazodoallit, vieljažagat guovttos, de dát bivdit leigga gárremin. Go boazodoallit dáhtuiga bivdiid guovtto sirdit báikkis dobbelii danne go eatnamiin lei eallu, de bivdit álge báhčit. Boazodoallit ge šadde báhčit ruovttoluotta, ovdanbuktet politiijat boazodolliid veršuvnna dáhpáhusas mediaide.
Áđđestallan
Dagu dán dáhpáhusas váldá badjelis 22-jahkásaš nuorra boazodoalli. Son lea váldon gitta dassážii go buot politiijaid dutkamat nohket. Su stuorra vielja, gii lea leamaš mielde ealu luhtte go šattai riiddu, lea dál buohcceviesus go lea hávvaiduvvon maŋŋá báhčáladdandáhpáhusa. Muhto politiijain lea bargoteoriija boazodolliid iešsuodjalusa veršuvnna oktavuođas.
– Boazodoallit sáhtaše beare áđđestaddat báhčima. Dát ieža sáhtašeigga báhčit nubbi nubbái vai sudno veršuvnna iešsuodjalusa birra livččii eambbo duohtan, čilgejit politiijat MK aviisii.
Ikte geas Ávvir čálii ahte Ruošša rihkuslága mielde sáhttá 22-jahkásaš dubmehallat čohkkát giddagasas olles iežas eallima, jus lea goddán guokte olbmo.
Dutket bivdiid
Politiijat maiddái dutket gottahallan bivdi guoktá.
– Mii iskat Luondu- ja resurssaid guovllu departemeanttas dieđuid leigga go ohcan ja ožžon gássafitnodaga mielbargit lobiid bivdui ja makkár bivdui leigga ožžon, muitalit politiijat.
Dálvet Jamala-nenetsa autonoma guovllus lea lohpi bivdit rievssahiid ja njálaid. Muhto ii leat lobalaš bivdit ja báhčit gottiid dahje vilda bohccuid go dáid lea menddo unnan guovllus.
Eaba lean hoavddat
Ollu mediat ja maiddái Ávvir čálle ahte dat guokte gottahallan olbmo leigga Gasprom nammasaš gássafitnodatdirektevrrat, muhto dát ii lean nu oaivvildit Gaspromas.
– Andrey Hodakov ja Denis Svistunov leigga min bargit, muhto eaba lean bajimuš jođiheaddjit nu mo čálle ollu mediat, muhto leigga ossodagaid jođiheaddjit. Soai leigga vuolgán bivdui friijaáiggis go lei geavvan suorggahahtti dáhpáhus, muitala Gasprom gássafitnodaga mediagulahallanolmmoš Eduard Kulikov, MK aviisii.
Ovtta dain gottahallan gássafitnodaga mielbargis báhce golbma máná. Nuoramus mánná lei áiddo deavddan jagi.
– Denis Svistunov lei bargan mis 2000 jagi rájes, Andrey Hodakov barggai 2004 jagi rájes. Eat sáhte dadjat soai leigga easka álgán bargat. Leigga áššedovdit iežaska barggus, muitala Gasprom gássafitnodaga mediagulahallanolmmoš Eduard Kulikov.
Fridja vánddardeapmi eatnamiin
Ruošša lágaid mielde buot olbmuin lea riekti vánddardit eatnamiin váikko gos.
– Eatnamat eai leat čadnon man ge ládje dábálaš olbmuide. Fitnodagat sáhttet váldit láigoheapmai eatnamiid. Dán dáhpáhusa oktavuođas eatnamiid lei láigohan boazodoallofitnodat –kolhoz “Purpovskij” , čilge MK aviisii Purkovskij suohkana Jamala-nenetsa autonoma guovllu álgoálbmotáššiid jođiheaddji Renat Pjak.
Olbmuid friddja vánddardeami eatnamiin garžiduvvo geasseáiggi go sáhttet leat buollimat.
– Dalle lea fámus regionála fápmudus maid gáržida olbmuid vánddardeami meahciin, eará áigodagain eai leat makkár ge gielddosat vánddardeami ektui, muitala Renat Pjak.
Álo lei buorre oktavuohta
Purkovskij suohkana Jamala-nenetsa autonoma guovllu álgoálbmotáššiid jođiheaddji Renat Pjak oaivvilda gaskal boazodolliid ja gássafitnodaga eai lean goassige leamaš riiddut.
– Min eatnamiin leat jo badjel 50 jagi go gássafitnodat ja earát čađahit iežaset doaimmaid. Ii goassige lean váttisvuođaid. Buohkain lei ipmárdus: dat vižže gássa ja olju, mii fas bargat bohccuiguin, čilge oktavuođa gaskal boazodoalu ja industriála ealáhusaid Jamala-Nenetsa autonoma guovllus, Sibirias, Ruoššas álgoálbmotáššiid jođiheaddji Renat Pjak.
Alkohola lea bahádahkki
Dáhpáhusa oktavuođas mii lei geavvan 19. beaivvi dan mánus alkohola váikkuhii ollu.
– Bivdu ja alkohola eai gula oktii. Dat guoská sihke boazodolliide ja gássafitnodaga bargiide. Sávan mii buohkat oahpat ollu dán suorggahahtti dáhpáhusa oktavuođas, muitala Purkovskij suohkana Jamala-nenetsa autonoma guovllu álgoálbmotáššiid jođiheaddji Renat Pjak.
Ášši lea ožžon stuorra fuomášumi Ruošša beale servodagas. Oaiviliid áššis vaikko man ollu.
