Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporta čájeha dáruiduhttimis leat leamaš ja leat ain stuora negatiivvalaš váikkuhusat boazoealáhussii.
Dáruiduhttin lea ráhkadan čiekŋalis háviid boazosámi álbmogii, ja vaikko dáruiduhttinpolitihkka galggašii leat loahpahuvvon, de dovdet badjeolbmot ahte dáruiduhttin ain jotkojuvvo sin vuostá. Ávjovári johttisápmelaččaid listu (AJL) lea guorahallan Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta boazoealáhusa hárrái, ja oaidná ahte stáda politihkka ja proseassat leat rievdadan boazoealáhusa ja leat gártan sámi eallinvugiid, jurddašanvugiid ja riekteáddejumi vuostá. Dáruiduhttin lea billistan boazoealáhusa árbevieruid ja bargovugiid, mat leat buolvvas bulvii fievrreduvvon.
AJL oaidná ahte lea leamaš ja lea ain systemáhtalaš dáruiduhttin boazoealáhusa vuostá. Eiseválddit lea systemáhtalaččat reguleren boazoealáhusa šaddat eanemus eanandoalu láganin, dan čájehit 16 boazodoallolága ja ollu láhkaásahusat maiguin stáda lea boazoealáhuslági iešguđet osiid áibbas nuppástuhttán moatti čuođi jagis. Lágaid ásaheamit váikkuhit negatiivvalaččat sihke badjeolbmuid riektesihkarvuhtii, ceavzin-vejolašvuođaide ja ealáhusa bistevašvuhtii.
Badjeolbmot dál dovdet ja vásihit dáruiduhttima bohtosiid. Lassin buktet iešguđet lágan roasut (goavvi – boraspiret – eatnamiid massin) sihke fysalaš ja psyhkalaš váttuid badjeolbmuide. Dát oktii gártet stuora noađđin bargat bohccuiguin.
Dáruiduhttin lea čuohcan garrasit nissonolbmuide ja bearašdollui. Lága rievdadeamis evttohedje ahte nissonolbmuid mearkkat galge sihkkojuvvot, nissonolbmot eai ožžon siidaosiid, ja nie produkšuvdna maid nissonolbmot dahke ii logahallon dáža vuogi mielde.
Raporta čájeha maid movt sámit ja earenoamážit boazosámit leat badjelgehččon – cielahuvvon olbmuin ja ásahusain geat leat olggobeal boazoealáhusa. Dutkan čájeha ahte dávjjimusat cielahuvvojit boazologu dihte, «dis leat beare olu bohccot» ja eará issoras cielaheamit ealáhusa birra. Dákkár guottut leat beassan leavvat máŋga čuođi jagi – dan rájes go eiseválddit mearridedje ahte sámit leat vuolit dási čearda dážaid ektui. Dát čuohcá maid garrasit badjemánáide geat vásihit ahkitvuođa go ealáhus lea dulbmojuvvon – olbmot jurddašit hejot min birra. Go dáruiduhttin lea váikkuhan ahte badjeolbmuin ii leat árvu, de lea stádas ja earáin álki váldit ja rivvet eatnamiid go eai loga daid manin ge. Diekko lea maid dáruiduhttin jotkojuvvon badjeolbmuid vuostá. Dáruiduhttima ulbmil lea leamaš koloniseret ja assimileret sámi servodaga dáža našuvdnii. Ja earenoamážit galggai boazoealáhus rievdaduvvot eanandoalu láganin, muhto seammás ii galgan boazoealáhus dagahit servodatovdáneami ja eanandoalu ovdii.
Dál beaivválaččat gullojit ahte sisabahkkejeaddjit plánejit hukset bieggaturbiinnaid, luottaid, ruvkkiid jna. guohtuneatnamiid ala. Boazoealáhus gohčoda dákkáriid eananrievideapmin. Ja dát lea 1810-álggus juo álgán ja dál jotkojuvvo. Váikkuhusat dás leat ahte siiddat nohkkojit ja šaddet heaitit go eatnamiid manahit huksejeddjiide. Ii leat dušše boazoealáhus mii galgá bissehit sisabahkkemiid, muhto stáda ferte sihke dáruiduhttima bohtosiid dihte, ja maid sin eamitálbmot ovddasvástádusa dihte doarjut ealáhusa sisabahkkemiid vuostá iige joatkit koloniseremiin.
Vaikko boazoealáhusas lea birgen-mentálitehta – jurddašit ahte boahtte jagi manná buorebut, ja mii nagodit ceavzit – de buot noađit ja dovddut gártet lossadin beaivválaš eallimis. Raporta čájeha ge ahte lea rádji man ollu badjeolbmot girdet váivvesdiliid – go dan ii gierdda guhkit áiggi.
AJL lea doallan Guovdageainnu ja Kárášjoga badjeolbmuiguin čoahkkimiid Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta birra – ja áigu sin fuomášumiid ja gáibádusaid maid digaštallat Sámedikki lávdegottečoahkkimiid oktavuođas dán vahkku.
