Vahkkoloahpas lei čoahkkin Deanusoahpamuša birra, gos báikkálaččat besse čilget Energiija- ja biraslávdegotti jođiheaddjái soahpamuša váikkuhusaid. Njunuš hálddašeaddji dattetge ii ožžon makkárge geažuhemiid guđe ládje lávdegoddi meannuda ášši dán vahkku.
Vahkkoloahpas lei čoahkkin Deanusoahpamuša birra, gos báikkálaččat besse čilget Energiija- ja biraslávdegotti jođiheaddjái soahpamuša váikkuhusaid. Njunuš hálddašeaddji dattetge ii ožžon makkárge geažuhemiid guđe ládje lávdegoddi meannuda ášši dán vahkku.
Dán vahkku galgá Stuoradikki Energiija- ja biraslávdegoddi meannudit deanosoahpamuša.
Dan olis háliidii lávdegoddejođiheaddji Ola Elvestuen (Gurut) gullat eambbo soahpamuša birra.
Lávvordaga lei čoahkkin Deanus, gos Elvestuen lei.
Deanučázádaga guolástanhálddahus, Luossabreavaeaiggádat ja mearraluossabivdit ledje bovdejuvvon čoahkkimii. Maiddái Suoma beale njunušovddasteaddjit ledje čoahkkimis.
– Leimmet vuordán ahte dovddahivčče guđe guvlui hállana, muhto dan lei veadjetmeahttun áddet. Várra ii leat buorre mearka go ii addán makkárge signálaid. Jus livččii oaidnu ahte soahpamuš ferte hilgojuvvot, ii go son man nu láhkái livčče dovddahan čoahkkimis, lohká Deanučázádaga guolástanhálddahusa jođiheaddji Steinar Pedersen.
Leamaš juo dálvet Deanus
Elvestuen lei ođđajagemánu juo čoahkkimis Deanus, juste dán ášši birra.
Dál áiggui ođđasit gullat báikkálaš oaiviliid soahpamuša birra.
– Bohte ovdan eanaš báikkálaš oainnut soahpamuša ektui ja ahte lea dohkketmeahttun. Máŋga diimmu hálešteimmet Elvestueniin, ja sus berre dárbbašlaš vuođđu hilgut soahpamuša. Váilevaš čuvgehus ii leat sivvan dasa jus Elvestuen doarju soahpamuša. Son lea dat politihkkár gii eanemusat diehtá báikkálaš oainnuid birra, ja vuoigatvuođalaččaid oainnuid birra, lohká Pedersen.
Pedersen goit ge rámiida Elvestuena go ohcala dieđuid ášši birra.
Guolástanhálddahusa jođiheaddji balus
Pedersen ii leat oadjebas makkár boađus áššis šaddá.
– Mun balan. Balan ahte mii eanemusat deaddá ráđđehusbellodagaide lea suodjalit stáhtaráđi ja čiehkat ahte stáhtaráđđi lea buktán áibbas boasttu dieđuid Stuoradiggái. Dat ii berre leat dohkálaš parlamentáralaš vuogádagas, muhto balan dat geahččalit dan njámmat ránu vuollái, ovdal go suodjalit Deanuleagi ássiid vuoigatvuođaid.
Čoahkkinastán Oslos
Sámediggi ii searvan čoahkkimii, muhto sámediggeráđđelahttu Inger Eline Eriksen (Árja) čoahkkinasttii Elvestueniin Oslos bearjadaga.
– Elvestuen dovdá ášši bures. Jáhkán lea dušše dat mii lea issoras váttis, hilgut šiehtadusa mainna leat bargan nu olu jagiid ja mii lea riikkaidgaskasaš šiehtadus. Lohken go leat ná sakka rihkkon njuolggadusaid, de ii leat eará vejolašvuohta go gáibidit ođđa šiehtadallamiid.
– Lea go doaivva lávdegoddi hilgu soahpamuša?
– Lea doaivva, ja erenoamáš buorre go lávdegotti áššejođiheaddji Jan Henrik Fredriksen (Ovddadusbellodat), guhte lea finnmárkulaš, lea evttohan gáibidit ođđa šiehtadallamiid.
Sáhttá vuosttaš háve go hilgot riikkaidgaskasaš soahpamuša
Eriksen muitala ahte jus Stuoradiggi manná vuostá soahpamuša, de lea vuosttaš háve go vuosttaldit internašunála šiehtadusa.
– Elvestuen smiehttá praktihkalaččat, ahte jus mat mii dál hilgut šiehtadusa, lea go oba vejolaš ge oažžut eará šiehtadusa mii dál lea. Viggen deattuhit ahte lea sihke Suoma ja Norgga geatnegasvuohta, go lea sápmelaččat leat álgoálbmot, váldit vuhtii min kultuvrra ja birgenvugiid. Dalle lea čielggas ahte ii leat árbevirolaš guolásteapmi man galgá ovddemus gáržžidit.
– Lohken Elvestuenii, jus Norgga Stuoradiggi gáibida ahte galgá váldit vuhtii sin geain leat nannosit vuoigatvuođat, fierbmebivdiin, de ii leat Suomas eará vejolašvuohta go váldit vuhtii. Muđui ii šatta makkárge šiehtadus, ja lea sihke Norgii ja Supmii buorrin go lea šiehtadus, lohká Eriksen.
Buohtastahttá Jovsset Ántte duomuin
Eriksen oaivvilda Jovsset Ánte Sara duomu sáhttit leat ávkin dán áššis.
– Čoahkkin lei árrabeaivvi, ja dalle eat lean vel ožžon diehtit Jovsset Ánte Sara duomu. Áiggun dan birra geahččalit oažžut ságaide telefuvnna ja e-poastta bokte, go dat lea maid mielde nannemis min ášši. Duomus cealká lágamánneriekti ahte stáda gáibádus unnidit boazologu lea hehttehus su kultuvrra vuoigatvuhtii. Dan sáhttá buohtastahttit Deanusoahpamušain, leat nu olu gáržžideamit árbevirolaš luossabivddus, dalle dat hehtte kultuvrra.
Ávvir lea geahččalan oažžut Ola Elvestuena ságaide, muhto ii leat lihkostuvvan.
