-Almmuhus-
-Almmuhus-
MAGASIIDNA – Cealkkán dearvuođaid sámiide

– Cealkkán dearvuođaid sámiide

-

-

Kangerlussuaq lea Ruonáeatnama stuorámus girdišilju mii čatná riikka máilmmiin. Doppe deaivvaimet maid Pavia, sutnje sápmelaččat eai lean apmasat. GEAHČA VIDEO:

Go girdi maŋŋona máŋggain diimmuin de olmmoš ohcala juoga maid sáhtášii bargat dan botta go vuordá girddi. Muhtumat lohket girjjiid, earát fas čuggot mátketelefovnna šearbma, nuppit fas geahččalit bargat bargguid dahje beare vuoiŋŋastit ja návddašit. Dan háve lei veahá eará ládje go dábálaččat.

 

Unna olmmoš, livčče dadjan dáččat, muhto mii sápmelaččat dadjat – seammá allat go mii ieža, dakkáraš olmmoš bođii min beavddi lusa ja dajai “samer” (sápmelaččat). Gieđas lei filbmenkamera. Dát lei Pavia.

 

Pavia Berthelnes dahje Vava numo iežas gohčoda lea eallilan olmmoš, aitto deavdán 70 jagi. Lea Ruonáeatnamis eret dahje Kalaalit Nunaatas nu mo inuihtat ieža gohčodit dán riikka. Son lei vuordime girddi seammá go mii. Pavia galggai doaktára lusa beassat, mii fas ollet ruoktot.

 

Eallilan olbmos ii lean buorre gullu ja bávččagii juolgi dasa lassin. Muhto lei movttat.

 

Dovddai sámiid mánnávuođas

Iežas muitalii lei 7 jagi boares go Ruonáeatnamii bohte badjesápmelaččat vai oahpahit inuihtaide boazodoalu. Easka 16-jahkásažžan álggii ieš ge reŋgot sámiide.

 

Gulahallan ii álo mannan nu mo galggai. Mii eat máhttán ruonáeanangiela, son ii máhttán sámegiela. Skandinavia gielat ja bábirárka ledje dat man bokte šattaimet gulahalat.

 

Sárgut bohccomearkka máhttá

Pavia Berthelsen lea penšunista. Ii bargga šat bohccuiguin, ii ge loga leat bohccuid Ruonáeatnamis.

Liikká dát ii váikkut Pavia muitui. Giehta ja oaivi muitiba mo galgá sárgut bohccomearkka. Geahča fal filmmaža mas oainnát mo Inga Márjá Steinfjell ja Pavia Berthelsen gávnnaiga oktasašvuođaid.

 

Čállán, govven ja filbmen: Sergey Gavrilov

-Almmuhus-