-Almmuhus-
-Almmuhus-
VALÁŠTALLANČáhcecrossa Heahtás

Čáhcecrossa Heahtás

-

-

Heahtás, Eanodagas suoma bealde lea dán vahkkoloahpa čáhcecrossa.

Dán vahkkoloahpa lágiduvvo čáhcecrossa Heahtás suoma bealde. Gilvvut leat oassi suoma čáhcecrossa cup gilvvuiguin ja lea Eanodaga mohtorsearvi (Enontekiön Moottorikerho ry) gii lágida.

Heahttá čáhcecrossa lágiduvvo dán geasi čihččet gearddi. Gilvvut dollojuvvo vuosttaš háve 2009:s.

 

Somá lágidit

Minna Näkkäläjärvi guhte lea gilvvuid čálli, ja maiddái mielde lágideamen gilvvuid, muitala ahte sidjiide lágideddjiide lea somá lágidit gilvvuid.

– Čáhcecrossa gilvvohallamat eai leat nu duođalaš gilvvut rievtti mielde, ii goit midjiide lágideddjiide. Dat ii gáibit nu olu go mis lea nu buorre bána dáppe válmmasin juo, dadjá Näkkäläjärvi.

Ovdal leat lágiduvvon maiddái dálvegilvvuid, muhto daid maŋimuš jagiid leat dušše leamaš geassegilvvohallamat Heahtás.

 

Ollu oasálastit

Näkkäläjärvi dadjá ahte leat ollugat dieđihan gilvvuide, danne go dat lea maiddái oasis suoma čáhcecrossa cup gilvvuin.

– Dan jagi mis veahá eanet oasseváldit go diibmá, sullii 50 , muitala Näkkäläjärvi.

Čáhcecrossas lea maiddái hobby-luohkká. Das ožžot buohkat oasálastit geas lea skuter, muhto ieža dat gilvvohallit eai oasálaste dasa.

– Lea vejolaš ahte hobby-luohkkát geasuhit vel eambbo oasseváldiid, dadjá čáhcecrossa čálli Minna Näkkäläjärvi.

 

Bistet guokte beaivvi

Gilvvut bistet guokte beaivvi ja bearjadaga leat track-vuodjimat. Dat lea njuolggo bána ja oktanis galget vuodjit 2-3 skutervuoddji. Das ii váldojuvvo áigi, muhto dat gii vuoitá vuosttaš vuoru, boahtá viidáset.

– Dat guokte eará beassaba maid ovddasguvlui, muhto ii dieđusge nu guhkás go dat gii vuittii vuosttas vuoru, čilge Näkkäläjärvi.

 

Ovála-vuodjimat

Lávvardaga leat ovála-vuodjimat. Jávrris lea merkejuvvon bána mas leat rukses ja fiskes spáppat mat govddodit, ja vuoddjit galget daid birra vuodjit.

Vuddjiin váldojuvvo áigi ja dat lea álo okta vuoddji hávil bánas.

Bánas lea maid njuikestat ja vuoddjit gilvvohallet nubbi nuppi vuostá. Dás lea maid ulbmil boahtit viidáset ja loahpas leat semifinálat ja finálat.

– Bána dahje ovála-vuoddjin lea miellagiddevaš, go dalle han dat lávejit vuoddjut dat skuterat, ja de lávejit šaddat buokčalit viežžat daid, muitala Näkkäläjärvi.

 

Čáppa dálki dieđihuvvon

Dálkedieđáhus lea lohpidan čáppa dálkki vahkkolohppii, ja Näkkäläjärvi dadjá ahte sis lea lihkku jus dat doallá deaivása.

– Lea oalle galbma čáhci jávrris ja lea hui čieŋal. Čáppa dálki lea buorre vuddjiide, vai eai galbmo bearehaga jus vudjot, lohká son.

 

Sávvá ollu gehččiid boahtit

Näkkäläjärvi vuordá ollu gehččiid go lea geasseluopmu ja ahte olbmot deivet deike. Son maiddái sávvá ahte gilvvut eai maŋŋon.

– Mii sávvat ahte leat beaktileabbo áiggi dáfus, go muhtumin lávejit fatnat veahá dat gilvvohallamat. Mii sávvat ahte bissut juoba juogalágan áigetávvalis, loahpaha gilvvohallama čálli ja lágideaddji Minna Näkkäläjärvi.

Gilvvohallamat leat olles bearrašii ja mánáide lea maid stoahkanbáiki doppe.

-Almmuhus-