Massángo dehálaš fálaldaga? Man guhkás šattan mátkkoštit? Oaččungo veahki áiggil jus buohccán? Dá leat áššit maid birra olbmot smihttet maŋŋelgo Davvi Dearvvašvuođa bargojoavkkut ovdanbukte iežaset árvalusaid nu gohčoduvvon doaibma- ja bargojuogadeami proseassas. Ja mun bures ádden sin. Ollu árvalusat fuolastuhttet sakka.
Ráđđehus lea gohččon álggahit dán proseassa. Sin ákkastallama vuođul sáhttá olmmoš oažžut dakkár gova ahte dát ii leat válljema duohken. Ahte luondduláhka dat lea mii dadjá ahte eat sáhte eambbo geavahit dearvvašvuhtii dán riikkas. Dat ii leat doarvái buorre čilgehus. Politihkalaš vuoruhemiin dás lea sáhka.
Davvi Dearvvašvuohta šaddá stuora ruđaid seastit politihkalaččat mearriduvvon boahtojuogu geažil guvllolaš dearvvašvuođadoaimmahagaid gaskkas. Oanehaččat daddjon sáhka lea das ahte midjiide Davvi-Norggas šaddá heajut ja heajut buohcciviessofálaldat dan geažil guđe guvlui olmmošlohku rievdá. Dát dasto lea háliiduvvon politihkka mainna ráđđehus ja Stuoradiggi sáhttet dahkat juoidá. Jus dáhttot.
Gal mii diehtit gos mii orrut, nugo lávejit lohkat. Dan mii goit diehtit man guhkes gaskkat dáppe davvin leat. Jus šaddá heahti Guovdageainnus, ovdamearkka dihte – de lea 26 miilla lagamus heahtebuohccivissui. Mii maid diehtit makkár ilmmit dáppe sáhttet leat, ja dasa dat dadjanvuohki čujuha ge. Biekkat ja guolddut dávjá giddejit geainnuid, sihke gáttis, čázis ja áimmus. Dán proseassas lea sáhka sihke gearggusvuođas ja sihkarvuođas.
Sáhka lea maid olmmošárvvus. Vuorasolbmuid, dahje sin geat dárbbašit veahki psyhkalaš dearvvašvuođain ja gárrenmirkogeavahemiin. Veahkki báikkálaččat, mii lea heivehuvvon báikkálaš diliide, lea dehálaš. Máŋgga sajis lea sáhka das ahte galgá leat gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras. Ii leat imaš ahte olbmot davvin dovdet ahte sis lea unnit árvu, go sis dan fálaldaga mii juo lea váilevaš, evttohit heaittihit dahje heajudit. Ii leat imaš ahte olbmot suhttet.
Ferten dadjat ahte lean oalle movttet go mus ii leat kantuvra Davvi Dearvvašvuođas dál. Dearvvašvuođaministtar lea addán sidjiide hirbmat giitemeahttumis barggu. Sii fertejit heivehit heajos dili Davvi-Norgii. Go dákko galgá stáhta seastit ruđa.
Dan dieđusge fertet atnit muittus ahte doaibma- ja bargojuhkui váikkuha vel okta ášši ekonomalaš áššiid lassin. Namalassii dearvvašvuođadoaimmahagaid rekrutterenhástalusat, maid min davimus buohcciviesut bures dovdet. Diehttelasat lea veadjemeahttun doaimmahit dikšofálaldaga jus eai leat doarvái bargit.
Seammás leat bargit geaid dearvvašvuođadoaimmahagat sáhttet láigohit go lea dárbu. Dat mearkkaša ahte olbmot ja gelbbolašvuohta buori muddui gávdnojit – lea dušše nu ahte sii ovdalii válljejit bargat priváhta suorggis. Leago bargobiras, bálkáeavttut dahje bargoveahkadilli mii dagaha dan? Vástádus várra lea ahte muhtun muddui buot dát, ja ahte bargobirrasis, nugo diehtit, sáhttá leat sáhka ollu iešguđet áššiin. Muhto mii máhccat fas jođánit ruhtii ja Stuoradikki vuoruhemiide.
In áiggo dahkaluddat ahte gávdnojit álkes čovdosat, danne go ášši lea moalkái. Ii buot sáhte čoavdit ruđain. Muhto ollu sáhttá. Danne ávžžuhan mun dearvvašvuođaministara Ingvild Kjerkol, ja muđui ráđđehusa ja Stuoradikki: Addet Davvi Dearvvašvuhtii daid juolludusaid maid dárbbašit, vai eai dárbbat unnidit resurssaid, mii fas sáhttá čuohcat davvinorgalaččaid sihkarvuhtii ja olmmošárvui!
Sámediggi lea dađistaga ožžon dieđuid proseassajođu birra, ja mii áigut dieđusge searvat gulaskuddanvurrui dakkaviđe go Davvi Dearvvašvuođa direktevra buktá árvalusas. Sámediggái lea dehálaš ahte fálaldat sámi álbmogii ii hedjon vel eanet dán proseassas, ja heaittihanáitta baldá maiddái min sámediggeráđis.
Váttisvuohtan midjiide buohkaide lea, ahte Davvi Dearvvašvuođa stivra ii sáhte bargat maidege eará go dan maid dearvvašvuođaministtar lea bivdán. Danne galggašeimmet mii buohkat geat háliidit doalahit fálaldaga boahtteáiggis, gozihit sin geain lea váldi: ráđđehusa ja Stuoradikki. Ii leat mihkke luonddulágaid ahte galgá leat gáržžes bušeahtta ja ahte davvinorgalaččat galget gilvalit vátna resurssaid alde.
