Vaikko leat ollu boazodoallit geat vuorjašuvvet nu movt sisabahkkemiiguin, stáhta njuolggadusaiguin, boazodoalu beaggimiin ja siskkáldas riidduiguin, de eatnašat sis loktet boazodoalus. Nu čájeha «Boazodoalu árgabeaivvi» dutkan, mii dál lea almmuhan vuosttaš oasi bohtosiiguin.
Vaikko leat ollu boazodoallit geat vuorjašuvvet nu movt sisabahkkemiiguin, stáhta njuolggadusaiguin, boazodoalu beaggimiin ja siskkáldas riidduiguin, de eatnašat sis loktet boazodoalus. Nu čájeha «Boazodoalu árgabeaivvi» dutkan, mii dál lea almmuhan vuosttaš oasi bohtosiiguin.
Boazodoalli Fávrrosordda orohagas, Mikkel Isak J. Eira duođašta ahte leat ollu noađit ja vuorjašumit maid boazodoalli šaddá jurddašit árgabeaivvis.
– Doppe leat ollu, nu go fylkkamánnis boahtá reive, de jurddaša mii son dál lea, leatgo unnideamit, ođđa njuolggadusat vai mii. Maiddái mediain, áinnas dáža aviissat leat hui negatiivvat boazodollui, ja jus ovtta báikkis ovdamearkka dihte lea beare alla boazolohku, de lea buohkain beare alla lohku, ja nu bidjet álo buot boazodoalloealáhusa ovtta dillái, lohká Eira.
Dutkamis boahtáge ovdán 98 proseantta lohket iežaset unnit eanet vuorjašuvvat boazodoalu beaggima geažil medias, ja 84 proseantta lohket ahte mediaid čállosat boazodoalu birra leat dagahan sidjiide dahje bearrašii váttisvuođaid dahje unohisvuođa.
Olu noađit, sihke rumašlaččat ja silolaččat
Dutkanprošeakta «Boazodoalu árgabeaivi» mas leat guorahallan makkár noađit sáhttet čuohcat psyhkalaččat boazodolliide, lea dál almmuhan vuosttaš bohtosiid.
Dutkkus lea álggahuvvon Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi bokte, ja lea Sámi našuvnnalaš gealboguovddáš – psyhkalaš dearvvašvuođas (SÁNAG:s) geas lea leamaš ovddasvástádus čađahit dutkosa.
Loga bohtosiid dáppe.
– Gal son birge
82,3 proseantta dain geat leat vástidan dutkamii lohket loaktit barggus boazodoalus, 15,9 proseantta belohahkii loktet, ja dušše 1,8 proseantta eai loavtte.
45 proseantta lohke leat friddjavuođabarggus mearridit mo galget bargat nu ahte heive lundui ja bohccuide, 63 proseantta lohket oahppat ođđa diŋggaid ja 57,3 proseantta lohket alddiineaset leat doarvái máhtu ja hárjáneami čoavdit bargguideaset.
Eira lohká maid loaktin lea hui buorre boazodoalus:
– Sápmelaš lea dakkár mii doallá siste lossa jurdagiid, iige huikke earáide iežas váttisvuođaid. Jurddaša baicca gal son birge, ii leat nu heahti. Go lea iežas bohccuid luhtte meahcis, de vajáldahttá buot váivviid, ja nu loaktá bures, lohká son.
Áigot geahčadit gádju go loaktin vaikke eará noađit leat ge
Dutkamuš čájeha ahte loaktinfáktor lea hui allat, seammás go gáibádusfáktorat ja váilevaš sosiálalašdoarjjafáktorat maid leat hui alladat.
Prošeaktajođiheaddji Snefrid Møllersen lohká iežaset fertet geahččat leago dearvvašvuođariskka go bidjá dán golbma fáktora oktii, ja leago loaktinfáktor nu nanus ja leago dat doarvái ahte noađit eai dovdo ja čuoza dearvvašvuhtii.
– Dan mii geahččat boahtte oasis raporttas movt dearvvašvuhtii váikkuhit go oktii bidjá buot.
