Sámi logut muitalit 15 -raporttas čájeha dutki Katrine Ivsett Johnsen mot stáda lea systemáhtalaččat stivren boazodoallohálddašeami. Dutki lokte golbma váldodoaibmabiju maiguin ráđđehus lea olahan eambbo kontrolla, namalassii miessenjuovvan, alimus boazologu mearrideapmi ja areálahálddašeapmi.
«Manne ráđđehus ain lasiha ortnegiid mat addet majoritehtaálbmogii eambbo kontrolla ja mat hehttejit ealáhusa ovdánahttima?»
Manne ráđđehus ain lasiha ortnegiid mat addet majoritehtaálbmogii eambbo kontrolla ja mat hehttejit ealáhusa ovdánahttima? Dat lea umáhttu. Sii eai máhte, eai ge dieđe. Ja de vigget iežaset árvvuid vuođul stivret nuppi álbmoga ealáhusa. Sii ballet jámas ahte gávnnahallet ja ahte sin umáhttu galgá čuovgat čađa, ja de lea álkit dušše ieža doallat suittehiid ja stivret iežaset miela miel.
«Manne ráđđehus ain lasiha ortnegiid mat addet majoritehtaálbmogii eambbo kontrolla ja mat hehttejit ealáhusa ovdánahttima?»
Diet lea dat mii goarida min boazodoalu buot eanemusat. Hálddašeapmi dahkkon olbmuin geain ii leat dat vuđolaš máhttu boazodoalu birra. Buorre ovdamearka lea go galge Lágesduottar-ealu lohkat. Ekonomiija manai badjel bavttiid ja šadde konkluderet ahte eai hal vissa ožžon gal lohkui dan ealu. Muhto de sáhttá jearrat, movt mii galgat olahit eambbo máhtu? Ollu lea dáhtu duohken. Hálddašeddjiin ferte leat dáhttu oahppat ja ipmirdit sápmelačča perspektiivva.
Eiseválddit duššindahket sámi árbevirolaš máhtu
Mii lea majoritehtaálbmoga mielas duohtavuohta? Duohtavuohta lea dutkan. Akademalaš máilmmis lea dutkan duohtavuohta. Dat maid ealáhusa iežas olbmot muitalit ja dat árbemáhttu mii lea čuvvon nuppelohkai buolvva, ii leat duohtavuohta. Jus mii min árbemáhtu dagahit dutkamiin, dalle soaittášii dáhttu stuorrut. Mun ja mu siidaguoimmit leat searvan dutkamii mas galgá kártet movt boazu hilgu eatnamiid gos leat bieggafápmorusttegat. Mii oččošeimmet iežamet vásáhusaid muitalit ja selvehit vaikke man ollu, ahte movt boazu láhtte bieggaturbiinnaid lahka. Dat ii ábut, go dan máhtu eiseválddit eahpidit ja duššindahket. Muhto ovttatmano go lea dutkan, ja vaikko dutkan čuoččuha juste dan seamma, de heivegoahtá dáčča jurddašanvuohkái ja su akademalaš systemaide.
«Mii dárbbahit dutkama maid min iežamet olbmot leat čađahan»
Mu konklušuvdna lea ahte mii dárbbahit eambbo dutkama. Mii dárbbahit dutkama maid min iežamet olbmot leat čađahan, ja mas lea agenda nannet boazodoalu. Dutkan mii lokte árbemáhtu ja systematisere dan máhtu mii lea čuvvon buolvvaid čađa. Sámi logut muitalit 15 -raporta lea juste dasa duođaštus. Sámis lea nanu boazodoallodutkanbiras mas lea máhttu ja kapasitehta loktet min iežamet jiena ja min iežamet máhtu. Dát lea hui mávssolaš ja hui buorre.
Boraspirehálddašeapmi
Váttisvuohta mii giđđat lea hui áigeguovdil Facebookas, leat boraspirevahágat. Boraspiret leat dákkárat mat váldet ja váldet, eai ge goassege atte maidege ruovttoluotta. Boraspiret leat okta dain stuorámus áitagiin boazodoalu dietnasii. Oassi eallovuođus manná boraspiriide biebmun, mii fas váikkuha dietnasii máŋga jagi ovddusgovlui.
Okta ovdamearka lea ahte boraspirehálddašeamis lea maid árbemáhttu. Dat mii ii goassege boađe ovdan lea ahte movt dat garra boraspirehástalus váikkuha bohcconállái. Muhto dat maid mii diehtit lea ahte dat álddut mat leat buoremus álššaid alde, dat guddet ovddemus giđđat. Lea maid nu ahte muhtin álddut leat jo dakkárat mat álo guddet árrat, dat lea dego sin nálli juo lea dakkár. Ja boraspire lea eanemus nealggas árragiđa, dalle go das maid leat čivggat. Dalle soaitá nu ahte dat buoremus álddut ealus, šaddet čoakčát. Dát fas billista boazodolliid vejolašvuođa válljet buoremus bohccuid ealihanboazun. Jus dán viggat muitalit dáčča dutkái dahje muhtin hálddašeaddjái, dat dušše šuohkeha ja soaitá vel oaivi jorihit. Ja son šuohkeha dan dihte go ii máhte.
Dát lea hui buorre ovdamearkan dasa ahte mii dárbbašit dutkama mii čájeha ahte min máhttu ii leat dušši máhttu. Dat lea áibbas dárbbašlaš máhttu jus galgá dáid davvi duottareatnamiin gávdnat birgenlági. Dan dihte lean hui movttet go mis leat nu nanu sámi dutkanbirrasat mat leat veahkkin boazodollui čájeheame boazodoalu iežas máhtu hálddašit bohccuid ja eatnamiid. Ii mihkkege atte midjiide sámi politihkkáriidda nu buori coavcci nannet boazodoalu go sámi dutkan! Dát dutkit ánssášit buot gudni!
