Sámiráđđi lea beahtahallan árvaluvvon sámekonvenšuvdnii. Sii oaivvildit evttohus duššin dahká sámi álbmoga iešmearrideami.
Norgga, Suoma ja Ruoŧa oktasaš sámesoahpamušárvalus almmuhuvvui bearjadaga. Sámiráđđi lea beahtahallan soahpamušárvalussii, ja cealká ahte ii doala riikkaidgaskasaš rievtti dási.
– Lei Sámiráđđi mii vuosttaš háve evttohii ahte sámekonvenšuvdna galggašii ásahuvvot. Ferte dalle leat lohpi beahtahallat, go min árvvoštallama vuođul dat ii doala dálá riikkaidgaskasaš rievtti dási.
– Duššin dahká sámi iešmearrideami
Sámiráđđi lea álgoárvvoštallamiid dahkan árvaluvvon sámesoahpamušas, ja sii vuosttažettiin cuiggodit árvalusa, go oaivvildit dat duššin dahká sámi álbmoga iešmearrideami.
Javo čujuha soahpamušárvalusa njealját artihkkalii, mas čuožžu ahte sámiin lea iešmearridanvuoigatvuohta. Nuppi čuoggás fas čuožžu ahte iešmearrideapmi galgá čađahuvvot ráđđádallamiid bokte.
– Mii diehtit Norgga bealde ahte ráđđádallamat eai leat álo dakkárat mat leat sámiide buorrin, hui dávjá vásihit ahte bohtet ráđđádallamii, ja doppe ii leat duohta dáhttu soabadit. Dan lea Sámediggi maid máŋgii moaitán. Sii guldalit maid Sámediggi lohká, muhto dasto dahket maid ieža áigot. Dat ii leat sámi iešmearrideapmi. Sámi iešmearrideapmi lea eará, ja eambbo go ráđđádallan.
Javo lohká ahte galggašii váldit eret dan čuoggá, go dat ráddje ahte iešmearrideapmi lea ráđđádallamiid bokte.
– Galggašii ovdal nannet dan ahte sápmelaččain lea iešmearridanvuoigatvuohta.
Cuiggodit eananvuoigatvuođaid
Nubbi man Sámiráđđi cuiggoda lea sámiid eananvuoigatvuođaid kapihtal.
– Álggos artihkkalat nannejit ahte sápmelaččain leat eananvuoigatvuođat, ja de lohket ahte maŋŋá go stáhtat oidnet ahte háliidit dahkat sisabahkkemiid dain guovlluin, de galgá buhtaduvvot. Ii mihkke daddjo ahte sápmelaččat fertejit miehtat sisabahkkemiidda, ja ahte stáhtat ožžot ieža mearridit movt áigot dahkat, ja muhtinlágan buhtadusa addit dan ovddas, lohká Javo.
Sámiráđđi lea maid cuiggodan go soahpamuš addá stádaide oktonas loahpalaš válddi mearridit geat sáhttet dieđihuvvot sámedikkiid jienastusloguide. Sámiráđđi váillaha maid mearrasápmelaččaid vuoigatvuođaid.
– Konvenšuvdnaárvalus ii dovddas mearrasápmelaččaide vuoigatvuođaid daidda vuonaide ja lagas riddoguovlluide maid sii leat áiggiid čađa geavahan.
Lei Sámiráđđi mii vuosttaš háve evttohii ahte sámekonvenšuvdna galggašii ásahuvvot, Sámekonferánssas Åres 1986:s.
– Mii leat vuordán dán nu guhká. Danin Sámiráđđi dovdá erenoamáš ovddasvástádusa bearráigeahččat ahte sámekonvenšuvdna dohkkeha ja nanne sámi álbmoga vuoigatvuođaid. Min mielas lea váttis dohkkehit dán árvalusa, lohká Javo.
Váruhit hoahpus mearrideames
Sámiráđđi áigu dál vuolggahit proseassa mas sámi siviilaservodat oažžu vejolašvuođa árvvoštallat ja buktit evttohusaid sohppojuvvon sámekonvenšuvdnaárvalussii.
Sii leat árvvoštallame movt galget bargat ovddasguvlui.
– Muhtin láhkái ferte diehtojuohkin boahtit dán evttohusa sisdoalus. Ferte jorgaluvvot, analyserejuvvot, ja geahččat mat leat buorit ja heajos bealit. Dat lea dan mutto dehálaš ášši.
– Gullo ahte sámedikkit háliidivčče hoahpus dahkat mearrádusa Tråante 2017 doaluid oktavuođas, golmma vahkku geažis. Mii váruhit nu sakka hoahpuheames dán ášši. Olles sámi servodat galgá beassat vuđolaččat árvvoštallat dán soahpamušteavstta, go dat guoskkaha buot beliid sámi servodagas. Álbmot galgá beassat diehtit mii lea sisdoallu, makkár váikkuhusat leat sisdoalus, ja dan vuođul mearridit lea go dakkár maid háliidit vai ii go leat, lohká Javo.
Ii ovttaoaivilis
Sámediggepresideanta Vibeke Larsen ii leat ovttaoaivilis Sámiráđi cuiggodemiin, ja lohká soahpamuš váldá vuhtii sámiid iešmearridanrievtti.
– Soahpamušas čuožžu ahte sápmelaččain lea iešmearridanvuoigatvuohta, muhto čuožžu ahte sáhttá doaimmahuvvot ráđđádallamiid ja siskkáldas iešstivrejumi vuođul. Soahpamuš ii ráddje rivttiid, muhto lea minimála maid leat soahpan. In bala bisáneames dušše ráđđádallama duohkai, vaikko dat lea mii čuožžu soahpamušas. Doppe čuožžu ahte galgá soahpat Sámedikkiin, ja dalle lea Sámedikkis dat váldi.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Larsen ii leat ovttaoaivilis Sámeráđi moaitámušain, mii guoská eananvuoigatvuođaide ge. Son čujuha 30. artihkkalii, mas čuožžu ahte ferte geahččat obbalaš váikkuhusaid vissis guovllus, ovdal go mearrida galgá go dohkkehit ođđa sisabahkkendoaimmaid.
– Dál geatnegahttojit stáhtat obbalaččat árvvoštallat sisabahkkemiid, ovdal go dohkkehit ođđa sisabahkkemiid. Maiddái dalle fertejit ráđđádallat. Obbalaš árvvoštallan ii leat goasse ovdal leamaš Norggas. Ii leat dál ge nu ahte jus soabadallamiin eai soabat, de lea nuppi bealis veto-riekti.
Ii galgga Tråanttes meannuduvvot
Ii leat vel čielggas goas sámedikkit galget meannudit ášši.
– Mii leat lohkan ahte áigut olles sámi servodaga mielde dása, ja dalle dárbbašit áiggi juohkit dieđuid ovdal go váldit ovdan dievasčoahkkimis. Ii leat vel mearriduvvon šaddá go cuoŋománu vai geassemánu dievasčoahkkimis, lohká Larsen.
Son čilge ahte lei evttohuvvon Tråante 2017 doaluid oktavuođas meannuduvvot, muhto dat ii šatta nu, unnán áiggi geažil.
– Sámi parlamentáralaš ráđi konferánssas čoahkkanit buot golbma sámedikki, ja dalle galgat ságastallat movt iešguđetge sámedikkit meannudit áššiid, loahpaha Larsen.
