Nu dahkkui maŋŋá go guovtti nuorra olbmos duođaštuvvui covid-19 sotnabeaieahkeda.
Álttá suohkan lea ožžon guokte njoammuduođaštusa sotnabeaivvi. Guovtti nuorra olbmos lea positiiva duođaštus boahtán.
– Mis leat 109 olbmo erremis. Viđas lea biddjon dakkár unnit «isolašuvdna light» dillái go mii ballat ahte sidjiide lea njommon covid-19, ja danin leat bidjan liigedoaimmaid johtui. Nu go dilli lea dál, de lea buoremus jo ovddalgihtii várrogassan leat, dadjá Nielsen Ávvirii
Joatkkaskuvla giddejuvvon
Sotnabeaieahkeda beakkehii ahte guovtti nuorra olbmos Álttás lea duođaštuvvon korona. Sudno njuolggooktavuođabiras lea viiddis ja olu olbmot leat geavvan erremii ja šaddet iskojuvvot. Dasa lassin lea dan guoktás njuolggooktavuohta leamaš Álttá joatkkaskuvlla ohppiiguin. Skuvlla hálddahus lea gielddadoaktáris ožžon gohččuma giddet skuvlauvssaid. Oahppit šaddet dál ruovttuoahpahusa čađahit.
– Mus lea čielga diehtu nuoraide, buot suohkanássiide ja min fylkka ássiide. čuvvot FHI ávžžuhuvvon njuolggadusaid. Dál lea dilli duođalaš ja lea áigi ahte buohkat leat unnit sosiála ja unnidit sosiála birrasa. Váldet oasi veahkkálasbarggus, dadjá Álttá sátnejođiheaddji Monica Nielsen.
Viidát iskat
Sátnejođiheaddji muitala ahte sii leat čađahan kártema ja buot njuolggooktavuođa olbmuiguin váldán oktavuođa. Oktiibuot leat 200 olbmo iskojuvvon vuossárgga, ja galget viidát iskat viidásit.
– Odne galget buot dát 109 olbmo iskojuvvot, ja sihkkarit váldet vel eanebut oktavuođa, dadjá Nielsen.
Sosiála doalut
Suohkana bealis eai dieđe gos njoammun lea vuolgán, mii váivvida Álttá sátnejođiheaddji. Dat guokte olbmo leaba leamaš sosiála doaluin gosa nuorat ledje čoagganan. Dan duođašta sátnejođiheaddji, muhto ii loga diehtit makkár doaluin lea sáhka. Son ii ge điede leat olgobeale nuorat leamaš oktavuođas dainna guvttiin nuorain dahje singuin geat leat erremis dál.
– Skuvllas leat oahppit geat bohtet eará gielddain, muhto in dieđe leat go sii erremis, dieđán dušše ahte 109:s leat dan. Jus leat nu, de gielddat ožžot dieđu ahte dávda lea njommon sin nuoraide, dadjá Nielsen.
Guovdageainnu nuorat
Beaggá maid ahte Guovdageainnu nuorat leat leamaš seamma sosiála doaluin go dat guokte nuora. Guovdageainnu sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen muitala ahte su beavdái ii leat ollen makkárge diehtu vuos ja lohká váldit oktavuođa suohkana doaktáriin dalán. Ii ge mana guhkes áigi ovdal go vástida.
– Ii leat goit vuos dieđihuvvon suohkanii ahte lea njoammunguorran Guovdageainnus jođus Álttá covid-19 njoammuma ektui, dadjá Hans Isak Olsen.
Son sávvá ahte nu maid bisošii.
Golbma báikkálaš doaibmabiju
Álttás leat bidjan johtui golbma báikkálaš doaibmabiju dál. Okta lea ahte joatkkaskuvlla lea giddejuvvon, nubbi lea ahte guokte boarrásiidruovttu leat giddejuvvon gussiide, ja goalmmát lea ahte gávpoga doavtterguovddážat leat fiskes gearggusvuođas dál.
Joatkkaskuvla
Álttá joatkkaskuvlla lea Finnmárkku stuorámus skuvla. Doppe leat sullii 1000 oahppi ja birrasii 200 bargi. Skuvla lea dál vuos gitta vahkku, muitala rektor Inger Persen.
– Mii eat vuos dieđe mo dat ovdána. Jus dilli vearrána, de lea skuvla gitta guhkit áigge. Jus ii, de beassat jođánit rahpat skuvlla fas, dadjá Persen Ávvirii.
Skuvla ruoksadin
Son ii loga diehtit man galge oahppi leat iskojuvvon dahje leat erremis, muhto sii leat ráhkkanišgoahtán dasa jus dilli vearrána.
– Min skuvla lea rukses dásis go rahpat fas. Ossodatjođiheaddjit galget dál ráhkkanit dasa. Plánet mo mii čađahat skuvlabeivviid, earret eará galget geahčadit fertet go juohkit luohkáid ja čađahit skuvladiimmuid iešguđet áigodagas joavkkuid mielde. Njulgestaga geahčadit mo mii dál organiseret oahpu ovddos guvlui, dadjá Persen Ávvirii.
