Finnmárkkuopmodat ja Guovdageainnu suohkan leat dál álggahan prošeavtta, vai boahtte geasi rájes besset vuovdigoahtit oaggunkoarttaid Guovdageainnu etnui
Finnmárkkuopmodat ja Guovdageainnu suohkan leat dál álggahan prošeavtta, vai boahtte geasi rájes besset vuovdigoahtit oaggunkoarttaid Guovdageainnu etnui
Guovdageainnu suohkan ja Finnmárkkuopmodat (FeFo) leat álggahan prošeavtta Guovdageainnu eanu hálddašeami birra. FeFo lea váldán oktavuođa Guovdageainnu suohkanin gulaskuddan dihte movt dakkár ortnet galggašii doaibmat.
Sis lei mannán mánu čoahkkin. Dál álgá FeFo kártet olu eatnu geavahuvvo, guolásteami ektui.
FeFo meahcceossodaga jođiheaddji Einar Asbjørnsen muitala ahte sin ipmárdus lea ahte dán guovllus lea unnán soabatmeahttunvuohta, dan ektui ahte Guovdageainnu eanus Gievdneguoikkas Mázii, ja Mázejogas ja Láhpojogas leat olu turistabivdit ja unnán báikkálaš bivdit.
– Dás lea sáhka resurssain mat eai ávkkástallojuvvo, lohká son.
Geasuhit eambbo turisttaid etnui
Asbjørnsen čilge ahte sii háliidit Guovdageainnu eanu ráhkadit eambbo geasuheaddji turisttaide. Son muitala ahte go vuos leat kárten geavaheami, ja ožžon dieđuid man olu eatnu bivdojuvvo, de besset álgit reguleremiin ráhkadit guovllu eambbo geasuheaddjin turisttaide.
– Mii sáhttit ovdamearkka dihte ráddjet olu koarttat vuvdojuvvojit, ja ahte guolit mat leat ovtta vissis sturrodagas luitojuvvojit fas. Dát lea dahkkon eará báikkiin Suomas, Ruoŧas ja Lulli-Norggas. Doppe lea hirbmat bures lihkostuvvon, lohká son.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Son lohká ahte dát sáhttá buktit olu dietnasa suohkanii, ja lohka ge dehálaš gulahallat suohkanin. Suohkan lea ge dadjan ahte váldoeaktu lea ahte báikkálaš olbmuid rievttit eai ráddjejuvvo, ja ahte besset geavahit eanu nu go áigot.
– Lea vuos árrat lohkat movt reguleren boahtá váikkuhit báikkálaš bivdiid. Lea vuđolaš ahte buot reguleren dáhpáhuvvá ovttasráđiid suohkanin ja báikkálaš bivdiiguin.
Ortnet galgá doaibmagoahtit juo boahtte geasi.
Ollu vejolašvuođat suohaknii
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara lohka ahte dát buktá olu vejolašvuođaid suohkana meahcástan- ja mátkeealáhusaide.
– Mun oainnán stuora vejolašvuođaid, dá sáhttá min boahtte stuora dienasbáiki. FeFo dine, ja suohkan bidjá eavttu ahte suohkana fitnodagat dinejit.
Sátnejođiheaddji čilge ahte suohkanis lei vuosttaš eaktu ahte dát ii galgga goaridit báikki olbmuid, ja ahte Guovdageainnu álbmot galgá beassat bivdit ja ávkkástallat eanus nu go álo leat dahkan.
Nubbi lea ahte báikkálaš fitnodagat nu go idjadanbáikkit ja rámbuvrrat galget vuovdit oaggunkoarttain. Vasara lohka maid ahte jus galgá ofelastit eanu, de galgá báikkálaš fitnodat dan bargat.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Oaidná vejolašvuođa háhkat dietnasa
Son muitala ahte dáinna lea ulbmil reguleret olgoriikkalaš bivdiid. Guovdageainnu eatnu ii hálddašuvvo movt ge, ja ii okta ge dieđe man olu bivdit doppe leat geassebottas.
– Dál lea hui soaittáhagas movt eatnu geavahuvvo. Mii oaidnit ahte biillat čužžot luoddaguoraid geasi, eanus lea friddja bivdu, ja de livčče buoret ahte livčče systema. Mun oainnán vejolašvuođa háhkat dietnasa das, mis lea erenoamáš jaskes eatnu, dat lea dakkár guovllus gos eai leat olu olbmot, ja erenoamážit geasset lea hui jaskat Guovdageainnus, lohká Vasara.
Vasara lohka ahte lea ovdamunni FeFoin ovttasbargat, go buot turisttat mat vánddardit Finnmárkku mehciin gulahallet FeFoin.
– Lea buorre vejolašvuohta márkanastit Guovdageainnu fitnodagaid, turistabivddu ektui.
Son rámida vel FeFo go váldet oktavuođa suohkanin ovdal go álget maidege. Son lohka ahte ovdal lea leamaš nu ahte FeFo leat álggahan dákkár proseassaid, nu ahte eai leat gulahallan suohkaniiguin.
– Dál lea FeFo rievttes geainnu alde, lohká son.
