Ođđa logut čájehit ahte maŋemuš jagiid leat 300 vuođđoskuvlla heaittihuvvon. Heaittiheamit eai leat buorit báikkálaš servodagaide, lohká Guovddášbellodat.
Ođđa logut čájehit ahte maŋemuš jagiid leat 300 vuođđoskuvlla heaittihuvvon. Heaittiheamit eai leat buorit báikkálaš servodagaide, lohká Guovddášbellodat.
Skuvlajagis 2008-2009 ledje 3140 vuođđoskuvlla Norggas. Dál leat 2856, dan čájeha ođđa analysa man Oahppodirektoráhtta lea čađahan.
482 skuvlla leat heaittihuvvon 2008-2009 rájes, muhto seammás leat ásahan 198 ođđa skuvlla. Badjel bealli dain leat priváhta skuvllat.
Heaittiheamit leat váikkuhan lagabui 25 000 oahppi.
Telemárkkus ja Finnmárkkus eanemus
Kárten čájeha ahte eanaš skuvllat mat heaittihuvvet leat smávit skuvllat. Gaskamearálaččat ledje heaittihuvvon skuvllain 63 oahppi maŋemuš jagi go doibme. Beali skuvllain ledje vuollel 36 oahppi.
Logi jagi áigi ledje 35 proseantta skuvllain vuollel čuođi oahppi, dál lea dušše 30 prosentta skuvllain.
Eanemus heaittihuvvojedje skuvllat dain suohkaniin gos ásset unnit go 5000 olbmo. Doppe leat 20 proseantta unnit skuvllat dál go logi jagi áigi. Stuorat suohkaniin leat vihtta proseantta unnit.
Fylkkadásis leat eanemus heaittiheamit leamaš Telemárkkus ja Finnmárkkus. Oslo lea áidna fylka gos leat ásahuvvon eambbo skuvllat, go heaittihuvvon daid maŋemuš logi jagi.
Unnit lea divrasit
– Árvvoštallamis suohkanat sihkkarit gehččet lea go olu olggosfárren, mo álbmot ovdána, ja makkár ruhtadilli lea suohkanis, lohká Udir ossodatjođiheaddji Irene Hilleren NTB ođasfitnodahkii.
Iskkadeamis čujuhit dasa go viidát orrot, de gártá divraseabbon juohke oahppi nammii, ja go unnán oahppit leat juohke luohkás, ja unna skuvllažat dagahit eambbo goluid suohkanii juohke oahppi nammii.
– Čájeha ahte suohkaniin lea dihtomielalašvuohta skuvlafálaldatáššis go heaittihit skuvllaid ja álggahit ođđa skuvllaid. Dehálaš oassi lea ahte dutkan ii čujut ahte skuvlaheaittiheapmi čuohcá ohppiid skuvlačehppodahkii guhkit áiggi badjel, lohká son.
– Gilit masset dehálaš arena
Muhto skuvlaheaittiheamit sáhttet eará ládje váikkuhit, sáhttá guhkit mátki šaddat skuvlii ja unnit áigi astoáigedoaimmaide. Dutkan čájeha ahte skuvlaheaittiheapmi sáhttá maid váikkuhit báikkálaš servodaga.
Marit Knutsdatter Strand lea Guovddášbellodaga skuvlapolitihkalaš ságadoalli. Son reagere loguide mat bohtet ovdan.
– Skuvlaheaittiheamit eai čuoza dušše ohppiid skuvladillái ja oahppamii, muhto maid báikegoddái maŋŋil skuvlaáiggi. Gilit masset dehálaš arenaid, ja deaivvadanbáikki, lohká Strand.
– Mii oaidnit loguid ovdáneamis guovddušteami, maid mii oaivvildit ii leat buorre. Buot ohppiin galggašii lagas skuvla, vaikke gos riikkas oruše, lasiha son. (©NTB)
