Govvejeaddji Torgrim Halvari lea govven 100 sápmelačča geat muitalit iežaset identitehta ja vuorjašuvvama birra. Dát galget čájehuvvot Tråantes guovvamánus.
Govvejeaddji Torgrim Halvari lea govven 100 sápmelačča geat muitalit iežaset identitehta ja vuorjašuvvama birra. Dát galget čájehuvvot Tråantes guovvamánus.
– Dá lea stuorimus govvaprošeakta mu karriearas, muitala Torgrim Halvari preassadieđáuhsastis.
Son lea measta šieđđaluvvan, go lea šaddan prošeaktan mii lea sturron ja sturron.
Čuođi sámi portreahta
Boahtte jagi galgá prošeakta «100 sámi portreahtat» oidnot juohke sajis, dan dihte go lea čuđi jagi áigi go sámiid vuosttaš riikkačoahkkin lei Troandimis.
Dalle ávvuduvvo čuođi jagi rahčamuš demokratiija, vuoiggalašvuođa ja máŋggabealátvuođa birra.
Oinnii sámeleaikkaid go bođii ruoktot
Mihttu prošeavttas lea ovdanbuktit dieđuid sámiid birra, sámi kultuvrra ja sámi historjjá birra čuođi jagi perspektiivvas.
– Go lean leamaš máŋga jagi olgoriikkas, ja bargan unnitlogu álbmogiiguin, de lei hui hirpmástuhtti boahtit fas Norgii ja oaidnit ahte sámeleaikkat, stereotiippat ja earáid láitin ain lei gávdnamis. Dainna áigon dahkat juoidá čájehan dihte mii sámevuohta lea 2016:s, muitala Halvari.
Tråante 2017:s maid buollái beroštupmi su prošektii.
– Movt lea bargat ovttas 100 olbmuin geat galget čájehit sámevuođa?
– Lea hui miellagiddevaš. Juohkehaš muitala iežas historjjá mas mun sáhtán ollu oahppat. Leat ollu hearkkes bealit maid juohkehaš muitala iežas identitehta birra, ja leat maid ollu fuolastumit, muitala govvejeaddji.
– Ollugat muitalit movt lea go leat massán giela, ja movt lea leahkit sámi ja dáčča servvodaga gaskkas. Ja maiddái go lea vuolitvuođadovdu go ii dohkkehuvvo dego čielga sápmelažžan go eai ovdamearkka dihte leat bohccot dahje ii huma sámegiela. Buohkat háliidit muitalit iežaset historjjá, ja dovddan ahte sidjiide lea dehálaš oidnot ja beassat muitalit sin iežaset historjjá, dadjá Torgrim Halvari.
– Movt áiggut ovdanbuktit portreahtaid?
– Mun lean fitnan Beaivváš Sámi Našunálateáhtera teáhterhoavdda, Rolf Degerlund, luhtte čoahkkimis, gii lea dáiddalaš jođiheaddji ávvučájálmassii Tråante 2017:s. Degerlund háliidii mu govaid mielde lávdehápmái ávvučájálmasas Tråantes. Teáhterhoavda lea maid virgádan mu ávvučájálmasa govvejeaddjin, muitala Halvari gii ovttasbargá stuora veagain čájálmasas mii lea guovvamánus.
Almmuha govvagirjji
Torgrim Halvari lea pláneme ráhkadit govvagirjji dain 100 portreahtain.
– Lea mu vuosttaš govvagirji masa lean ieš govven govaid ja lean ieš čállán girjji, ja lean hui ilus go lea Davvi-Norgga girjealmmuheaddji Utenfor Allfarvei mii veahkeha almmuhemiin, muitala govvejeaddji.
Čájeha maid govaid eará báikkiin Sámis
Vuosttaš čájáhus galgá Tråante doaluin guovvamánus.
– Sávan ahte beasan čájehit govaid eará báikkiin maid. Lea juoga mainna livččen eambbo galgan bargat, muhto ii leat álo dilli. Lean ohcame dál muhtima gii sáhttá leat kuráhtorin čájáhusas, dadjá Halvari.
– Juoga mii lea erenoamáš Sámis, lea dat nanu energiija. Dat lea energiija mii lea nanus dáidagis, girjjálašvuođas, musihkas ja eará muitalanvugiin. Munnje lea stuora illu beassat ovttasbargat olbmuiguin ja oahpásmuvvat máŋgasiidda geain leat nu ollu iešguđetlágan vásáhusat, loahpaha Torgrim Halvari.
