Norgga Sámiid Riikasearvi áigu vuoruhit Nussir-áššái návccaid ovdal go vássán áššiide, nu go Álttáakšuvdnii.
– Gažaldat lea galgat go návccaid bidjat čalmmustahttit Nussira vai Álttáakšuvnna dokumenteremiidda. Mun ferten vuoiggalaččat vástidit ahte vuoruhat Nussir-áššái návccaid de, dadjá Norgga Sámiid Riikasearvvi jođiheaddji Runar Myrnes Balto.
Ášši
Riikaviidosaš dutkanbeaivvi oktavuođas, mas fáddán lei biras, doalai vuosttašamanueansa historjjás, Ketil Zachariassen, logaldallama Nullpunktet ja Álttáakšuvnna birra mannan vahkkus. Ávvir čálii dan birra maŋeŋbárgga aviissas gos Zachariassen mearkkašahtii ahte Norgga stuorámus historjá ii leat dutkon eanet, vaikke leat gávdnamis valjis materiálat. Son oaivvildii Álttá-ášši livččii sáhttán stuorát go lea ja ovddidii gažaldaga earret eará manin Sámediggi ja eará sámi organisašuvnnat, earret eará NSR, ja ásahusat eai leat bidjan stuorát beroštumi eanet dutkamii. Son balaha dehálaš dieđuid jávkat go guovddáš olbmot akšuvnnas leat vádjolan dahje leat ealáhatagis ja logai dál lea hoahppu dutkagoahtit Álttákšuvnna dárkilit.
Sávvá eanet dutkama
Vaikke NSR vuoruha ovdalii Nussira, de Myrnes Balto doarju dutki Zachariassen oaiviliid ja ohcamuša.
– Mii dárbbašat eambbo historjjá Álttáakšuvnna birra, go mii eat dieđe doarvái. Mii dárbbašat diehtit eanet ja dan mii geavai NSR:s siskkáldasat. Mis leat olu dokumentašuvnnat, muhto dieđus dehálamos livččii čohkket dieđuid sis geat ledje doppe ja ledje guovddážis, dadjá Balto ja joatká:
– Manin lea nu ahte eat doarvái leat bargan dainna , dasa lea máŋga bealit. Stuorámus sivva ja mii duođaleamos lea, lea ahte mis ii leat doarvái kapasitehta. Mis leat olu barggut sámi servodagas, earret eará mii bargat vuoigatvuođaiguin ja hukset sámi institušuvnnaid. Mii leat unna organisašuvnnaš, unnán navccat, ja lea ruhtadeamis sáhka, eat ge vuorut maŋos guvlui, muhto baicce ovddos guvlui. Sávan liikká ahte Álttáakšuvnna dutket eanet, dadjá Balto.
Sámediggi vuoruha
Sámedikki Plána- ja finánsalávdegotti lahttu, Henrik Olsen geas lea ovddasvástádus musea- ja kulturdoaimmaide, muitala sii leat vuoruhan 500 duhát ruvnnu RiddoDuottarMuseaide mat galget fágalaččat čohkket dieđuid akšuvnna birra. Son muitala dokumeanttat galget čohkkejuvvot ovtta robi vuollai.
– Mo sii čovdet dan ja gosa čohkkejit dieđuid in dieđe, muhto dehálamos lea ahte sii čohkkejit dehálaš dieđuid mat gevve ovdal ja maŋŋá Álttáakšuvnna, nu ahte leat juolludan miljovdnabeale prošektii mii galgá bidjat fuomášumi dasa mii geavai 40 jagi áigi, ja sávvamis sáhttit doarjut prošeavtta boahtteáiggis, dadjá Olsen.
Sámi bealli seamma dehálaš
Son lea ovttaoaivilis Zachariasseniin ahte eai leat dahkkon doarvái dutkamat, sihke dan birra mat gevve ovdal, čađadettiin ja maŋŋá akšuvnna.
– Mii livččii galgan eanet boahtit ovdan sihke dáru ja sámi perspektiivvas mii dalle geavai. UIT Romssas lea dál stuorámus ovddasvástádus čohkket ja dutkat dakkár beliid, go sis lear eanemus historihkkárát ja deaddu, muhto sámi bealis váilot sámi dutkit geat sáhttet oaidnit ášši sámi perspektiivvas. Dat lea seamma deháláš go dutkat dáru beali, dadjá Olsen.
