-Almmuhus-
GUOIMMUHEAPMI Vuoksá galgá dadjat «jua» ja ledjon ges dohppet liibba

Vuoksá galgá dadjat «jua» ja ledjon ges dohppet liibba

-

-

Dán vahku horoskohpa guoska Cuoŋumánu 15.-21. beivviide. 

FIERCA

21/3-19/4

Don várra fuomášat áiggil ahte fertet geahčastit birra ja guovllastit «leage várrugasplakáhta».

Dat mii lea nuorra ja dearvvašlaš lea nanus, muhto liikká rašši ja hearki.

Váldde vára das mii ii leat suddjejuvvon ja čájet miehtemiela daguiguin.

Jus leat jorbbodan it ge dovdda gávdnamin geainnu, de lea danin go dus lea ­vejolašvuohta reidet iežat.

Meroštala iežat šaddamis hearkin. 

 

VUOKSÁ

20/4-21/5

Daja jo ja jo, ja fas jo álgovahkus.

Áidna man fertet váruhit lea ahte it leat badjelmearálaš juohke áššái maid eallin buktá.

Jus dat eai leat vuordámušaide, de lea danin go it oainne das dan dehálašvuođa, it ge dohkket vaikke livččet galgan miehtat, ja maiddái miehtat dasa mii áitosaš ii mearkkaš maidige.

Dan maid buot eanemus háliidivččet, lea dat mii lea seavdnjadasas, ja danin ii oidnogoađe ge ovdal go dan lahkonat.

 

JUMEŽAT

21/5-21/6

Oainne vuostálasvuođaid.

Don háliidivččet guktui, ­dahje it goappá ge? Dovdda dan bákčasa go eai gávdno ráđit, it ge sáhte válljet.

Gosa galggat mannat, guđe geainnu ­válljet.

Váldde dan áiggi maid dárbbašat.

Lea dehálaš vuorddestit go it dieđe vástádusa.

Loahppavahkus lea áigi doaimmahišgoahtit ja váldit mearrádusaid.

Leat vuostálasvuođat mat dahket vejolaš­vuođa geavahit áigumuša friddjavuođa válljet.

 

REABBÁ

22/6-22/7

Lea buorre jus dovddat ovddasvástádusa earáide dán vahkus.

Buori láhkai barggat dan mii orru dutnje duohta, ja riekta leahkit earáide ávkin.

Deháleamos Reabbái lea vejolašvuohta nuppi ráhkistit.

Danin leage buoremus dál dán vahkus ovttastallat earáiguin ja čájehit ráhkesvuođa.

Buot lihkoleamos lea son gii ráhkista, iige son gii ráhkistuvvo.

 

 

LEDJON

23/7-22/8

Dohppe liibba ja čájet movttegisvuođa, muhto muitte fal ahte leat gilvimin čuovgasa earáide, sin dillái, ja maiddái ollislašvuhtii.

Don galggat čuvggodahttit, it ge geahččalit ieš oažžut fuomášumi.

Bargga juoga vuorddekeaht­tá, stoaga earáiguin.

Galggat leat utnolaš alccet ja juogat ilu, movtta ja ealjár­vuođa.

Leat spontána.

Dál it dárbbaš jurddašit dahje vuordit diehtimis gii don leat ja mii dutnje lea duohta.

 

BUHTISNIEIDA

23/8-22/9

Dán vahkus it galgga čiehkat váivviid.

Čájet earáide gii don duođai leat.

Luoitte sin iežat váibmui, gos leat sihke ártnat ja gearbmašat.

Sii geat dustet gearbmašiiguin deaivvadit, sii ánssášit dan ártna.

Fuomáš fal ahte sin gean loktet ja čanat alddát, singuin juogadat iežat sevdnjes dili ja maiddái dan dili go it leat perfeakta.

Láhtte iežat láhkái go deaivvat dan duohta ráhkesvuođa.

 

VIEHKAT

23/9-22/10

Álgovahkus it galgga vuollánit masa ge, dohppe buot mii boahtá ovdii ja ráhkat dan čáppadin.

Soaitá don fallehuvvot juohke áššis mii dáhpáhuvvá, muhto loahppavahkus lea dehálaš beassat das eret masa lea leamaš nana beroštupmi.

Rabas čalmmiidat ja geahčas birra.

Dál lea áigi oahpásnuvvat eará olbmuiguin, dahje fuomášit oahppásiin eará beliid.

 

SKORPIUVDNA

23/10-21/11

Doala fal oaivvát stargasit.

Meroštala ahte fertet váldit johtilis mearrádusaid dehálaš áššiin. ­

Muhtimin orru buot buđđosuvvan, ­muhto go de vuos luovvana, de čoavdášuvvet buot oktanaga.

Dalle livččet­ ­ferten ovdalgihtii jo diehtit maid bargat.

Namalassii, mo garvit earáid ovddas leat.

Muhti­min fertet beare rabasin doallat čalmmiid vai manná buot riekta.

Lihkku dutnje.

 

BÁHČČI

22/11-21/12

Várut ahte it beasat dain áššiin maid leat álggahan.

Vaikke áššit iešalddis jo ovdánit, dahje orrot dušše das bissumin, de gáibiduvvo liikká ahte leat gozuid alde ja maiddái áicilvuođa.

Lea dehálaš ahte leat ráhkkanan go áššit sáhttet geavvat fáhkkestaga ja vuorddekeahttá.

Lea ­stuorra vejolašvuohta ahte muhtin pro­šeavttat vuorddekeahttá jorggihit nuppe guvlui.

Dán vahkus lea dehálaš ráhkkanit ovddos guvlui.

 

BÁKTEBOHKKÁ

22/12-19/1

Bosihastte ja váldde gulul.

Jus ráhkesvuohta lieđđu, ­váldde dan duođas.

Dál lea vuogas áigi leat hutkái ja hukset čanastagaid agi­beaivái.

Lea dehálaš ahte dajat dan maid dovddat ja jurddašat.

Jus it, de sáhttet šaddat stuimmit ja háliikeahtes hásta­lusat bohciidit ruovttus.

Láđasmánnu bivdá du geavahit čehppodagat, ja muittuha vel maid leat oahppan.

Don dárbbašat čuožžut nannosit nannámis.

 

ČÁHCEOLMMÁI

20/1-18/2

Gulat go šuoŋaid? Musihkka hásttuha dánsut.

Mana ­beare dánunláhttái.

Oassálastte das mii dáhpáhuvvá.

Boares struktuvrrat ja ­diŋggat, mat leat doallan du gitta, luovva­nišgohtet dál.

Lebbe sojiidat ja ramsso veahá daiguin, vaikko vel ii leat ge ­vuogas áigi girdilit.

Dat maid vássán áiggis leat vásihan, lieđđugoahtá dál.

Dál lea áigi juoga dainna dahkat.

Muitte lávkut ­ovtta lávkki háválassii vaikko lea guhkes ­mátki.

 

GUOLIT

19/2-20/3

Dál čielgagohtet áššit. ­

Geahča stargadit ovddos guvlui ja hálddašišgoađe iežat eallima.

Bija sániid dasa maid háliidat ja maid it hálit, vaikke orru máŋgii leat váttis. ­

Bargga earáláhkái, almmut áššiid čielgasit.

Muhtimin lea niehku eambbo duohtan go mii duohta lea, ja eará háviid lea duohtavuohta dego niehku.

Go de oaidnigoađát čielgasit, de oainnát dat ii leat nu, muhto baicce riggodahkan nubbi nubbái.

- Advertisement -
-Almmuhus-