Miessemánu vuosttaš beaivvi rájes lea vejolaš čađahit biilavuodjinkoartta teoriijageahččaleami ja skohtervuodjinkoartta teoriijageahččaleami sámegillii.
Miessemánu vuosttaš beaivvi rájes lea vejolaš čađahit biilavuodjinkoartta teoriijageahččaleami ja skohtervuodjinkoartta teoriijageahččaleami sámegillii.
Biilavuodjinkoartta geahččaleami teoriijaoassi fállo dál arábalašgillii. Dál áigot sámegillii, durkagillii ja kurdalašgillii čađahit geahččaleami miessemánu 1. beaivvi rájes.
– Mis leat nu máŋgasat geat hupmet eará giela ahte mii áigut fállat teoriijageahččaleami máŋgga gillii, dadjá geaidnodirektoráhtas Karsten Nikolaisen.
Álkit čájehit iežas máhtu
Miessemánu 1. beaivvi rájes beassá maid sámegiel geahččaleami čađahit skuterkoartageahččaleamis. Eŋgelasgillii geahččaleami lea leamašan vejolaš jo čađahit 16 jagi.
– Teoriijageahččaleapmi galgá iskat lea go vuodjinoahppis doarvái máhttu beassat stivret muturvuojána. Go fállat geahččaleami máŋgga gillii, de šaddá álkibun vuodjinoahppái čájehit iežas máhtu, ja seastit goluid dulkkaide. Seammás eat dárbbat ollu divrras sensoráiggi bidjat heivehit bihtáid, lohká Nikolaisen.
Juohke jagi čađahuvvojit birrasii 200 000 teoriijageahččaleami. Birrasii 800 geahččaleapmái geavahuvvo dulkka.
