Son ii vuollánan go ii beassan iežas suohkanis jienastit, nu ahte son vujii 262 kilomehtera ránnjá gildii ja jienastii.
Son ii vuollánan go ii beassan iežas suohkanis jienastit, nu ahte son vujii 262 kilomehtera ránnjá gildii ja jienastii.
Sámedikkis niedjá jienastanproseantta juohke jienasteamis.
Guovdageaidnulaš, Ellen Marit Somby Hætta, livččii sáhttán leat okta sis geat daguhit ahte jienastanproseantta ain niedjá sámedikkeválggain.
Muhto son ii dainna vuollánan, son vuojistii 131 kilomehtera Guovdageainnus Kárášjohkii vai beassá jienastit.
Ii beassan jienastit
Go Somby Hætta galggai Guovdageainnus jienastit, de diehttelasat son ii beassan dan dahkat, go jienastit galgá dan suohkanis gosa gullá álbmotregistaris.
Somby Hætta lea dieđihan ahte son lea fárren Guovdageaidnui, muhto dan son lea dahkan maŋŋel geassemánu 30. beaivvi, mii lea dáhton man ovdal galgá dieđihit fárrema jus galgá dan suohkanis beassat jienastit gosa fárre.
Danin šattai son vuojistit badjel 26 miilla beassat jienastit.
(Ášši joatká gova vulobealde)
Illa beassá jienastit
Go son joavddai Kárášjohkii, de son illá vel beassá jienastit vel doppe ge.
Dan geažil go son lea leamaš náitalan, ja leaskan báhcán, de čuožžu su vuodjinkoarttas su isitrohkki goargu sus, seammás go sámejienastuslogus lea sus rievdaduvvon goargu Somby Hætta, go lea ođđasiid náitalan.
– Na goasii juo in oba beasa ge jienastit, muhto hal dohkkehedje lihkká. Galggašii nu divvot ahte galgá beassat jienastit vaikke guđe suohkanis, beare lea seamma válgabiires gosa gullá, lohká son.
(Ášši joatká gova vuolabealde)
– In beroš nu olu das
Guovdageaidnulaš, Mikkel Anders Gaup, galggai vuosttaš geardde jienastit.
Son lea barggus Kárášjogas, ja go su olmmái áiggui vuolgit jienastit, de son maid vulggii mielde.
Muhto go son gullá Guovdageidnui, de son ii beasa ges Kárášjogas jienastit, ii sámedikki- ii ge Stuoradikkeválgii.
– Ii munnje gal daga nu olu, go juo in šaddan jienastit. Jáhkán doppe leat eambbogat geat gevvet seamma dillái go mun, ahte eai dieđe ahte ii beasa nuppi suohkanis jienastit, ja dan geažil eai oba šatta ge jienastit, dajai son Ávvirii.
(Ášši joatká gova vuolabealde)
Demokráhtalaš váttisvuohta
Sámieana bellodaga njunuš, Sissel Gaup, reagere garrasiid go eai beasa válgabiire siskkobeale jienastit guđe suohkanis leat.
– Olbmot sáhttet bargguin leat eará báikkiin, nu go dat dievdu, ja dat šaddá demokráhtalaš váttisvuohta go sii eai beasa jienastit go leat seamma válgabiires gosa ieža gullet, lohká son.
