OĐĐASAT Viimmat oaččui Deanu kultur­skuvla bálkka­šumi

Viimmat oaččui Deanu kultur­skuvla bálkka­šumi

-

-

Dán jagáš vuoiti fylkkakulturbálkkašumis lea Deanu kulturskuvla. Sii leat máŋgii árvaluvvon dán bálkkašupmái ovdal. 

Golggotmánu 7. beaivvi lei Finnmárkku Fylkkagieldda kultur-, álbmotdearvvašvuođa- ja johtalus váldolávdegottis   čoahkkin, mas mearridedje addit dán jagáš fylkkakulturbálkkašumi Deanu kulturskuvlii.

Vuoruhan kreatiivvalaš barggu

Finnmárkku Fylkkagielda čállá preassadieđáhusas ahte Deanu kulturskuvla lea guhká vuoruhan kreatiivvalaš barggu mánáiguin ja nuoraiguin, ja veahkehan loktet nuorra taleanttaid. Sii veahkehit nannet mánáid ja nuoraid identitehta ja iešdovddu, ja addet vejolašvuođa ovdánahttit iežaset kreatiivvalaš fámuid.

– Lea dehálaš ja dárbbašlaš vuoruhit dáidaga ja kultuvrra, ja geavahit resurssaid mánáide ja nuoraide. Deanu kulturskuvla lea buorre ovdamearka positiivvalaš váikkuhusaide mat bohtet go guhkit áigge áŋgiruššá kultuvrras, dadjá váldolávdegoddehoavda Geir Ove Bakken.

30 000 ruvnno stipeandan

Fylkkakulturbálkkašupmi lea 30 000 ruvnno ja galgá addot olbmuide dahje organisašuvdnii mii gullá fylkii, ja lea čájehan bissovaš návcca addit doaibmevaš kulturáŋgiruššama.

Bálkkašupmi addojuvvo golggotmánu 15. beaivvi Čáhcesullos. Fylkkakulturbálkkašupmi lea juhkkojuvvon juohke jagi 1988 rájes.

Ii lean vuordán

Ebba Joks Deanu kulturskuvllas ii lean vuordán ahte galge oažžut bálkkašumi.

– Dat gal lei hirpmástuhtti, olmmoš gal healkkeha. Hui somá go mii oažžut min  barggu dihtii dákkár fuomášumi, dadjá Joks.

Son dadjá lea hui buorre go besset čalmmustahttit kultuvrra.

– Kultuvra lea nu dehálaš. Mun sávan ahte dat dagaha dan ahte politihkkarat jotket oamastit kulturskuvlla dego diamántan min gielddas,  eaige unnit daid bušeahtaid ja beassat joatkit, dadjá Joks.

Eastada kriminalitehta

– Kulturskuvla lea iešalddis dakkár arena mii eastada kriminalitehta, psyhkalaš dearvvašvuođa ja ráhkada oktavuođaid olbmuid gaskkas, dat hábme boahtteáigge dáiddáriid ja demokráhtaid, dadjá Joks.

Son dadjá lea dehálaš nannet ovdal go báhcet dan muddui ahte eai beasa fárrui. Juohke olmmoš guhte báhcá olggubeallai servodaga, máksá ruđalaččat ollu servodahkii. Mis lea geatnegasvuohta addit lanjaid šaddamii ja ahtanuššamii.

– Kulturskuvllas šaddet aktiiva olbmot, eaige passiiva olbmot. Dál duođai dárbbašit go nuoraid ja mánáid psyhkalaš dearvvašvuohta lea geahnoheapme ja min nuorat leat rašit ja dovdet ollu oktovuođa.

Son lohká olu nuoraid leat olu okto, ja dalle lea dehálaš deaivvadit earáiguin.

– Danin lea ge dehálaš deaivvadit, ja deaivvadit ulbmiliin, oahppat ja máhttit dáiddasuorggi. Mii diehtit ahte lihkostuvvandovdu addá eallinmovtta. Mii fertet láhčit dasa vejolašvuođa maiddái maŋŋel skuvláiggi,  dadjá Joks.

- Advertisement -