Dihtet go ahte ON luonddupanela lea cealkán ahte buoremusat suodjaluvvon eatnamat máilmmis leat dat maid álgoálbmogat hálddašit? Lea balddihahtti man viidát šattut, eallit ja earenoamáš eatnamat billahuvvet ja jávket. Dasa leat ollu sivat ja daid leat olbmot dagahan, čállá sámediggeráđđi Maja Kristine Jåma (NSR) dán kronihkas.
Ollugat suorganedje dalle go TV-ráidu Oppsynsmannen (bearráigeahččialmmái) čájehuvvui. NRK lea kárten ahte 44.000 areálasisabahkkendáhpáhusa duohken viđa jagis, leat industriija, infrastruktuvra, viessohuksemat ja earenoamážit bartahuksemat. Dat dáhpáhuvvet dan seammás go mii diehtit ahte Norggas leat 2.752 ealli-, šaddo-, guoppar- ja divrešlája rukseslisttus go leat áitatvuložat.
Danne ledje stuora vuordámušat go ráđđehus bearjadaga ovdanbuvttii doaibmaplána luondduvalljivuođa várás, man namma «Bærekraftig bruk og bevaring av natur» (Ceavzilis geavaheapmi ja luonddu gáhtten) boktá vuordámušaid. Doaivva das ahte ráđđehus váldá duođalažžan dán roasu, jođánit jávkkai galbma biekka mielde. Earenoamážit suorggaha go dan plána bajit prinsihpat leat dan birra ahte galgá láhčit eambbo saji areálasisabahkkemiidda ja elfápmohuksemiidda.
Vaikko vel Ovttastahttojuvvon Našuvnnaid (ON) luonddupanela ja jagi 2022 luonddušiehtadus dohkkehit álgoálbmogiid saji luondduvalljivuođa suodjaleamis ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid, ja čujuhit daidda, de ráđđehus liikká ii vuorut daid. Movt bat dát doaibmaplána fuolaha ahte mii nagodit áimmahuššat luonddu vai dat sáhttá min ja boahttevaš buolvvaid áimmahuššat?
Sámediggi lea vuoruhan Luonddušiehtadusa čuovvoleami. Dat lea árvalan ollu evttohusaid dasa movt riikka dásis sáhttá rievdadit áššiid dainna lágiin ahte luondduvalljivuođa suodjaleamis ja hálddašeamis eambbo ávkkástallet sápmelaččaid máhtuin ja vásáhusaiguin. Jus oanehaččat dadjá, de lea árbevirolaš sámi ávkkástallan dat buoremus suodjalus.
Ráđđehus manaha vejolaš čovdosiid mat juo gávdnojit Luonddušiehtadusas ja maid sáhttá ovddidit sierra doaibmabidjun riikka dásis. Sámediggi lea earret eará árvalan ahte birashálddašeamis atnigohtet ođđa bargoreaidduid/-vugiid reviderejuvvon lágaid vuođul ja ásahit ođđa suodjalanguovlomodeallaid. Lea oainnat nu ahte riikkaidgaskasaččat gávdnojit juo vásáhusat álgoálbmogiid vuolggahan suodjalanguovlluid olis ja International Union for Conservation of Nature and Natural Resources (IUCN) (máilbmi luonddugáhtten uniovdna) kategoriija VI resursahálddašanguovlluid olis.
Ráđđehus ii čuovo dán suorggi riikkaidgaskasaš ovdáneami. Ii de ge go ii nanne álgoálbmotmáhtu oinnolašvuođa, geavaheami ja sajáiduhttima luondduhálddašeamis.
Luondduvalljivuohta lea jávkamin jođánit, ja dálkkádat rievdamiid geažil muhtun proseassat dáhpáhuvvet vel jođáneappot. Norggas lea ovddasvástádus dahkat juoidá goazahan dihte massimiid sihke eatnamis, čázádagain ja mearas. Norggas leat ollu eará riikkaid ektui resurssat vuoruhit dan barggu.
Luondduvalljivuohta lea jávkamin jođánit, ja dálkkádatrievdamiid geažil muhtun proseassat dáhpáhuvvet vel jođáneappot.
Dan dihte lea dušše heahpat ahte Norga áigu dán doaibmaplána ovddidit roasu dustema váste, ja Norgga Luonddušiehtadusa čuovvuleapmin boahttevaš oasálaščoahkkimis biologalaš valljivuođa birra Colombias golggotmánu loahpas.
Sámediggeráđđi ii beasa leat mielde stáhta delegašuvnnas oasálaščoahkkimis go ráđđehus ii dohkket min máhtu ii ge váldde mielde min árvalusaid iežaset stivrendokumeanttaide. Mii searvat oasálaščoahkkimii sorjjasmeahttun álgoálbmotparlameantan, ja mii gáibidit ahte čuovvoleapmi nanne álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ain ávkkástallat luonddu riggodagaiguin guoddevaš vuogi mielde. Mii áigut iežamet jienain searvat luondduvalljivuođa suodjaleami ja ávkkástallama mearrádusaide.
Eat mii dohkket ahte ráđđehus dušše atná čáppa sániid ii ge daga olus. Sámediggeráđđi jurddašii ahte Luonddušiehtadusa doibmiibidjan lea mávssolaš vejolašvuohta gávnnahit oktasaš mihttomeriid ja beroštumiid ráđđehusain gáhtten dihte min elliidšlájaid, šattuid ja ekovuogádagaid.
Stuoradikki dieđáhus ii heive oktii dainna movt Sámediggi lea čilgen dálá luondduhálddašeami hástalusaid. Eat mii leat dušše dan dihte behtton go eai leat váldán mielde min árvalusaid čovdosiidda ja cealkámušaid, muhto min mielas lea hui duođalaš go guoddevaš areálahálddašeami prinsihpain láhčet dili eambbo areálagáržžidemiide.
