Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáža direktevra lohká máilmmi 100 000 boazoolbmo 2.5 miljovnna bohcco gaskkas lea vejolaš ahte áldu guoddá vihtta miesi, muhto lea eahpelunddolaš sáhka.
Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáža direktevra lohká máilmmi 100 000 boazoolbmo 2.5 miljovnna bohcco gaskkas lea vejolaš ahte áldu guoddá vihtta miesi, muhto lea eahpelunddolaš sáhka.
Ikte muitalii Oarje-Finnmárkku boazodoalli Simon Ailo Hætta ahte sus okta áldu lea guoddán vihtta miesi.
– Ii lunddolaš jearrat
Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáža (ICR) direktevra Anders Oskal lohká gullama mielde orrut ekstrema go vihtta miesi lea guoddán.
– Muhto máilmmis leat sullii 100 000 boazoolbmo geain leat oktiibuot birrasii 2.5 miljovnna bohcco geahčusteaset. Danne lea čielggas ahte lea vejolaš ahte áldu guoddá vihtta miesi, muhto in leat goassige gullan ovttage boazoolbmo muitaleame dakkár ságaid. Dat maid dieđusge boahtá das go lea eahpelunddolaš jearrat earáin dan, lohká son.
Guokte miesi vásihan
Oskal diehtá áldu sáhttá guokte miesi guoddit ja muitala sin orohagas, Stálonjárggas, muhtin jagiid áigi ledje sis ovtta giđa guokte álddu mat goappešagat gudde guokte ealli miesi.
– Dieđusge lea hui hárvenaš go ovtta siiddas ovtta jagi dat dáhpahuvai. In muitte movt manai daiguin, muhto in doaivvo dain šadde dat buoremus bohccot, lohká son.
Vejolaš gávnnahit DNA bokte
Veterinearainstituhtta bargá earret eará gávnnahit mas eallit jápmet. Sii isket jápman elliid maid olbmot sáddejit sidjiide, ja sáhttet maiddái DNA-iskosiid bokte, maid váldet álddus ja jápmán misiin, gávnnahit lea go seamma ealli guoddán.
Veterinearainstituhtas lea haddelistu iešguđet obdusereniskosiidda, muhto eai áiggo dadjat maid olbmot muitalit go váldet oktavuođa singuin.
Sii goitge ávžžuhit sin, geat gávdnet jápmán elliid, jus lea beroštupmi gávnnahit jápminsiva, sáddet daid sisa oalle jođánit ovdal go dat guohcagit.
Ii mihkkege leat veadjemeahttun
Norgga Luonddudutkaninstituhta (NINA) seniordutki Torkild Tveraa iige loga goassige gullan ahte boazu galgá guoddán vihtta miesi.
– Lea registrerejuvvon ahte hui hárvenaš lea áldu guoddán guokte miesi. Vaikko ii mihkkege leat veadjemeahttun, de lea vejolašvuohta guoddit vihtta miesi áibbas unni, lohká son. Tveraa lohká jus buohtastahttá eará elliiguin luonddus, nu movt lottiiguin, de eai oaččo dat eambbo moniid go lea vejolaš daidda biebmat, danne go dat lea beare stuora gollun elliide, lohká son.
