-Almmuhus-
-Almmuhus-
OAIVILATVeahkaváldi mánáid ja nuoraid vuostá – mo mii sáhttit eanet veahkehit?

Veahkaváldi mánáid ja nuoraid vuostá – mo mii sáhttit eanet veahkehit?

-

-

Gos nu davvin, ii dáidde nu guhkkin eret du orrunbáikkis, doalada njealjejahkásaš gánddaš čavgadit iežas duhkoraskoaffaris. Sus lea dat mielde juohke sajis – boradettiin, hivssegis finadettiin ja oađedettiin. Dan siste sus lea dat maid dárbbaša suodjalit iežas ja eatni go áhčči suhttá menddo sakka: veahá niesti, lubmalámpá, duhkorastelefovdna ja eartabissu.

Diet lea okta muitalus Sálto kriisaguovddážis, ja dat lea okta máŋgga muitalusas maid gulaimet dánjagáš «Barns beste»-konferánssas, maid mii gieskat lágideimmet. Konferánssa fáddá lea eastadit veahkaválddi ja illastemiid mánáid ja nuoraid vuostá.

19. artihkal ON konvenšuvnnas mánáid vuoigatvuođaid birra cealká ahte buot mánáin lea riekti suodjaluvvot veahkaválddi vuostá, ja ahte servodagas lea geatnegasvuohta álggahit buot heivvolaš doaibmabijuid suodjalit mánáid buotlágan veahkaválddis, illasteamis ja fuolahisvuođas. Maid mii sáhttit bargat ollašuhttit dan, vai dát unna gánddaš ii dárbbaš eartabissu várjalussan?

Maid mii sáhttit bargat ollašuhttit dan, vai dát unna gánddaš ii dárbbaš eartabissu várjalussan?


Heajos bealit eiseválddiid barggus

Eiseválddiin lea geatnegasvuohta eastadit, hehttet, dutkat ja ráŋggáštit veahkaválddi ja illasteami. Gieskat almmuhii Riikarevišuvdna raportta mii nannii ahte almmolašvuohta ii bargga doarvái eastadit veahkaválddi lagaš oktavuođain; čuovvoleamit suorggis rievddadit gielddaid mielde, ja lea menddo unnán máhttu hehttengeatnegasvuođa, dieđihangeatnegasvuođa, jávohisvuođageaskku ja veahkaválddi birra lagaš oktavuođain sin gaskkas geat barget mánáiguin ja nuoraiguin. Raporta čájeha dan maid olusat jo dihtet: mii eai leat doarvái buorit. Gávdnojit duháhiid mielde, várra logi duháhiid mielde, čeahpes ollesolbmot min guhkes riikkas geat barget ijatbeivviid daiguin čuolmmaiguin. Gávdnojit olu buorit statistihkkadiehtovuođut ja resursaguovddážat main lea viiddes máhttu, mat sáhtášedje leat veahkkin oažžut buori áddejumi dilis. Gávdnojit olu buorit doaibmabijut, doaibmabijut mat mearkkašit juoidá, doaibmabijut mat veahkehit.

Muhto dađi bahábut lea dain unnán ávki jus dušše moattis dihtet gos dat máhttu gávdno, ja dušše sii geat leat ásahan daid buriid doaibmabijuid, dihtet daid birra.

Jus servodat galggaš sáhttit eastadit, hehttet ja almmustahttit veahkaválddi ja illasteami mánáid ja nuoraid vuostá, de leat golbma elemeantta áibbas dehálaččat: Ovttasbargu, gelbbolašvuohta ja ođđaárvalusat.

Ovttasbargu

Ovttasbargu gielddarájáid, fylkkarájáid ja riikkarájáid rastá lea dehálaš. Nu lea maiddái ovttasbargu gaskal gielddalaš etáhtaid, váhnemiid ja vuosttažettiin: ovttasbargu mánáiguin. Mánáid galgá váldit mielde proseassaide eastadit, almmustahttit ja hehttet veahkaválddi, illasteami ja fuolahisvuođa.

Buohkat, geat barget mánáiguin ja nuoraiguin, juogo mánáidgárddis, skuvllas, dearvvašvuođalágádusas, astoáiggeservviin, nuoraidráđis dahje eará sajiin gos mánát ja nuorat leat, fertejit duostat geahččat dán suorggi ollislašvuođa ja ásahit buriid rutiinnaid čuovvoleapmái ja ovttasbargui.

Gelbbolašvuohta

Gelbbolašvuohta veahkaválddi birra lagaš oktavuođain ja áddejupmi dasa ahte dat gelbbolašvuohta lea dehálaš buohkaide sidjiide geat barget mánáiguin. Dat gelbbolašvuohta gávdno, muhto dat ferte olahit buohkaide.

Stáhtahálddašeaddji ovttasbargá Sámedikkiin, gielddaiguin ja regionála resursaguovddážiiguin veahkaválddi, traumáhtalaš streassa ja iešsorbmeneastadeami (RVTS) vuostá nannet máhtu ja gelbbolašvuođa dán suorggis gielddain. Konkrehtalaččat Stáhtahálddašeaddji lea implementeremin veahkaváldeeastadeaddji reaidduid «Jeg Vet» ja «Snakk sammen». Dat leat dehálaš oahppanresurssat oahpahit mánáide ja nuoraide veahkaválddi, illasteami ja givssideami birra. Muhto dát ii leat doarvái.

Ođđaárvalusat

Go mii mieđihat ahte fertet eanet bargat, de dat mearkkaša ahte mii fertet árvalit ođđa ja eanet doaibmabijuid. Mis ferte leat dáhttu geahččalit ođđa áššiid ja nu maiddái ahte muhtun duostá geahččalit ođđa áššiid. Melhus nuoraidráđđi álggahii prošeavtta «Sex og sånt» danne go olu nuorat váidaledje skuvlla seksuálaoahpahusa leat menddo heittogin ja váilevažžan. Das lea dál šaddan ovttasbargošiehtadus gaskal gieldda nuoraidráđi, skuvllaid ja dearvvašvuođastašuvnnaid, gos nuorat ja maiddái váhnemat leat mielde. Dat lea dušše okta olu ovdamearkkain dasa ahte lea vejolaš smiehttat eará láhkai, ja ahte gánnáha ovttasbargat mánáiguin ja nuoraiguin.

Mánáide buoremussan

Dan golmma elemeantta lassin báhcá vel okta váldooassi vai sáhttit buoridit mánáid ja nuoraid dili: mieđihit ahte mii eat bargga doarvái dál. Vuosttaš lávki buorideami guvlui lea aiddo fal áddet dan. Eat ovdán ovdal go mii mieđihat dálá boasttuvuođaid.

Dat ahte mánát ja nuorat gillájit veahkaválddi ja illasteami, guoská midjiide buohkaide. Lea servodat- ja álbmotdearvvašvuođaváttisvuohta mii dagaha ahte mánát ja ollesolbmot gillájit sakka fysalaččat ja psyhkalaččat. Mánnávuohta čuovvu min agibeaivve. Ferte sakka vuoruhit barggu eastadit ja vuostálastit veahkaválddi ja illasteami mánáid ja nuoraid vuostá.

Dat ahte mánát ja nuorat gillájit veahkaválddi ja illasteami, guoská midjiide buohkaide.


-Almmuhus-