-Almmuhus-
-Almmuhus-
KULTUVRA– Varra vuosttaš geardi go Guovdageainnus ii lágiduvvo NKD

– Varra vuosttaš geardi go Guovdageainnus ii lágiduvvo NKD

-

-

NKD lea guhkit áiggi lágiduvvon Guovdageainnus, muhto nu go dál lea šaddan, ii leat vel varra goasse ovdal geavvan.

Go Guovdageainnu nuoraid kulturdeaivvadeami (NKD) dieđihanáigemearri dievai, eai lean go njealjis dieđihan iežaset mielde. 

Dat lea beare unnán čađahit dán jagáš báikkálaš deaivvadeami, nu ahte lea mearriduvvon ahte dat ii lágiduvvo obanassiige. Muhto dat ii aŋkke mearkkaš ahte nuorat eai beasa searvat NKD:i.

 

Ovttasbarget ránnjásuohkaniin

Guovdageainnu kulturskuvlla jođiheaddji, Sanna Vuomajoki, mielas lea šállošahtti go šaddet eai lágit NKD deaivvadeami Guovdageainnus, muhto lea ilus go leat gávdnan čovdosa.


KULTURSKUVLAJOĐIHEADDJI: Sanna Vuomajoki. Vuorkágovva/Anne Marie Therese Eira Kemi

– Mun lean pláneme dál Kárášjogain ovttas nu ahte min nuorat, geat ledje dieđihan dasa, besset vuolgit Kárášjohkii. Lean hui giitevaš go Kárášjogas válde minguin oktavuođa ja árvaledje ahte min nuorat besset searvat doppe, lohká Vuomajoki. 

Kárášjogas lágiduvvo NKD boahtte lávvordaga, gosa Guovdageainnu nuorat leat mearridan vuolgit. Vaikko Guovdageainnus vulget dohko, de leat aŋkke veahá sierra.

– Vaikko mii vuolgit Kárášjohkii, de mii leat aŋkke NKD Guovdageaidnu. Mun vuolggán dohko min nuoraiguin. Mii leat veahá sierra, go galget sáddet viidáset fylkkadeaivvadeapmái Girkonjárgii, de Guovdageaidnu sádde iežas nuoraid ja Kárášjohka fas iežas nuoraid, čilge son.

 

Dehálaš fálaldat nuoraide

Vuomajoki ii dieđe man dehálaš NKD lea nuoraide, muhto atná dan hui dehálaš fálaldahkan nuoraide, mii galggašii leat sajis.

– Mun jáhkán dat lea hui, hui dehálaš nuoraide, muhto in dieđe manne dán jagi eai lean dieđihan go njealjis guđain guoimmuhemiin. Lávdebihtát eai lean oba boahtán ge. Ledje lágideaddjit, láidesteaddjit, čájáhus ja okta NKD media. 

Dát galggašii dakkár somás nuoraid deaivvadeapmi leat, gos beassá oahpásmuvvat eará nuoraiguin ja čájehit iežas beroštumi ja máhtu.

– Mu mielas lea hui dehálaš ahte lea dákkár fálaldat nuoraide. Danin lean ge hui ilus go Kárášjogas válde oktavuođa ja háliidedje fállat maiddái Guovdageainnu nuoraide dan ahte sii besset searvat geat ledje dieđihuvvon, go mis dáppe ii šaddan.

 

– Vuosttaš geardi go Guovdageainnus ii lágiduvvo NKD

NKD lea hui olu jagiid lágiduvvon, muhto Vuomajoki dieđuin ii galgga vel geavvan ahte leat nu unnán dieđiheamit ahte eai sáhte lágidit dan. Juste mii dasa lea sivvan, ii leat áibbas sihkar, muhto diehtá ahte juoga ferte dahkkot vai nu ii geava nuppes.

– Guovdageainnus ii leat kultuvrralaš biras leamaš nu nanus maŋemus áiggi, mii soaitá váikkuhan dasa, árvvoštallá Vuomajoki.

– Mun jáhkán mii fertet oažžut eambbo kultuvrralaš dáhpáhusaid johtui, eambbo kurssaid. Mis lea leamaš veahá váttisvuohta oažžut kurssaid johtui, ja leamaš maid váttisvuohta dan ahte nuorat eai dieđit iežaset daidda kurssaide mat lágiduvvojit. Jáhkán galggaše diekkár kultuvrralaš deaivvadeamit nu go Lounge Sápmi, ja sávan diekkár dáhpáhusaid oččošeimmet eambbo. 

 

Geahččalit fátmmastit vel eambbosiid

Kulturskuvlla jođiheaddji diehtá man olu čeahpes mánát ja nuorat Guovdageainnus leat. Fertešii dušše nagodit movttiidahttit sin searvat.

– Mun dieđán mis leat hui olu čeahpes nuorat Guovdageainnus. Dán mii oinniimet earret eará Sámi álbmotbeaivvi doaluin ja Lounge Sámis kulturviesus, ahte mis leat hui olu čeahpes nuorat. Muhto in dieđe mo mii galggašeimmet olihit daidda eambbo.

Earret eará árvvoštallet garrasit vuolidit ahkemeari, mii dál lea 13, vai nuorat mánáin maid livččii dat vejolašvuohta.

– Go dán jagi geavai nu go geavai, eat ge sáhttán lágidit deaivvadeami, de mii dál árvvoštallat hui garrasit vuolidit ahkemeari. Mun dieđán ahte muhtun váhnemat ohcalit ja leat maid leamaš oktavuođas muinna ahte livččii go sin mánát sáhttán searvat geat leat 10- ja 11-jahkásaččat. Mun dieđán ahte eará báikkiin leat dahkan dan, nu ahte mii maid jurddašit dán dahkat boahtte jahkái.

 

Buorre vejolašvuohta nuoraide

Guovdageaidnulaš Áslat Issát Eira lea máŋgii searvan NKD:i. Su mielas lea váivi go nuorat eai oainne šat dan vejolašvuođa mii sidjiide livččii dán lágideamis.

– Lea hui ahkit go mu mielas lea NKD hui buorre vejolašvuohta nuoraide čuožžut lávddi alde ja ovdanbuktit musihkalaš beroštumiid, čájehit dáidagiid ja eará diŋggaid. Mu mielas lea hui váivi go nuorain ii oro šat makkárge beroštupmi searvat, dadjá Eira.

 

Dehálaš arena ja lávdi

Nuoraid kultuvrralaš deaivvadeapmi lea gávnnadanbáiki gos nuorat sáhttet searvat juohkelágan kulturdoaimmaiguin, ja dat lea maiddái sin várás geaid beroštupmi lea lávdeteknihkka, lágideapmi, journalistihkka, govven, filmmažat, programmeren dahje webdesign.

Áslat Issát Eira mielas, gii ieš lea leamaš áŋgir searvat, lea NKD mearkkašan olu alcces ja doaivu dan váikkuhit eará nuoraid maid jus searvvašii.

– Dat lea munnje mearkkašan hui olu. Guovdageainnus lean beassan guovtte geardde viidáset fylkkadeaivvadeapmái Áltái, doppe lean oahpásmuvvan hui olu olbmuiguin, beassan oahppat hui olu musihka birra ja lean beassat čuojahit feara geaiguin, muitala son.

Son ii loga dán dagahan dušše ahte beassá lávddi alde guoimmuhit, muhto lea maid dagahan ahte lea válljen bargagoahtit eambbo musihkain.

– NDK sáhttá movttiidahttit nuoraid joatkit earret eará musihkain. Mu goit lea movttiidahttán dan dahkat. Dasa lassin lea NKD leamaš stuora váikkuhussan dasa ahte mun válljejin fárret Áltái ja vázzit musihkkalinjá joatkkaskuvllas dáppe.

 

– Mo sáhtášii nuoraid movttiidahttit searvat eambbo?

– Eambbo fálaldagaid mat gusket ovdamearkka dihte lávddečuojaheapmái, teáhterii, filbmabuvttademiide ja nu ain. Oainnán ahte lea ođđa deaivvadanbáiki Guovdageainnus man namma lea Lounge Sápmi, gos nuorat dollet konseartta oktii mánus, ja mu mielas dat lea hui buorre.​

-Almmuhus-