«Tussi» balddii guovžža

Inga Marianne Berg Henriksen orro isidin ja mánáiguin Šuoššjávrris mii lea meahccegiláš Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkan rájis. Disdaga vulggii son čuoigat luksa ja válddii vel beatnagiid mielde, earret eará iežas Pyrenéer beatnaga «Tussi». Berg Henriksen muitala ahte son lei čuoigan moadde kilomehtera, go vuhtii stuorra máilmmi luottaid.

– Mun jurddašin ahte soaitá leat guovža, muhto jeđđejin iežan ahte ii leat eará geatki. Muhto seammás smiehtastin ahte jus lea guovža, de dat mus ii beroš. Dat gal manná ovdal dohko ealo lusa mii lei lahkosis, muitala Inga Marianne Berg Henriksen.

Guovža bođii olles leahtuin

Beatnagiid son leŋgii vai gaikot su. Son muitala čuoigan muhtun gaskka go joavddai Cakki davábeallái dan várrái maid gohčodit Stoalpoalážin.

 – De áicán čalbmegeažis juoga mii boahtá mu guvlui, ja go geahčestan dan guvlui, de oainnán guovžža olles leahtuin boahtime mu guvlui. Váibmu girddii gitta čoddagii, muhto álgen goit huikit ja bealkit «gosa gal leat vuolgán, ii leat mihkke earániid su luhtte», muitala son. Dalle lohká guovžža bisánan. Beatnagat maid šleaŋggeheigga guovžža vuostá čalmmat.

 – Guovža čuoččohii guovtti juolgge ala. Vuoi «hearrán» dat lei stuoris. Nu in leat goasse ballán, go jáhkken iežan borrot guvžii, muitala Berg Henriksen.

Beana vuosttaldii

Inga Marianne Berg Henriksen lohká ahte «Tussi» ii čájehan balu vaikke guovža čuoččohii guovtti juolgge ala.

 – Mu beana maid čuoččohii guovtti juolgge ala seamma go guovža. Čájehii man stuoris son duođas lea, muitala beanaeaiggát.

Ii ge «Tussi» leat ge mihkke vielpáid go čuoččoda guovtti juolgge alde nu go govas oidno. Vaikke eaiggát ieš lea 1,75 centimehter alu, de lea «Tussi» measta seamma allat.

 – Guovža gal de ruohtastii olles leahtuin fas ruovttoluotta, muitala son. Muhto dramatihkka ii dasa noga, go son han lei gitta beatnagiin báddegeahčen.

 – Beatnagat bidje guovžža maŋŋái, ja mun báddegeažis beatnagiid maŋis huikán ja goazadan. Šattaimet gal de go sárggusráiddus lávejit oidno, reaškkiha Inga Marianne Berg Henriksen. Beatnagiid lohká goit loahpas ožžon bisánit go lea goazadan, huikán ja várra máid čirron.

 – De gal dollejin olles leahtuin ruoktot. Isida vel riŋgejin boahtit jođánit.

IEŠ ÁHKKU: Dá lea guovža mainna Inga Marianne Berg Henriksen gávnnadii.

Govva: Per Anders Eira/SNO bargi

Duohken leamaš

Badjelaš jándor maŋŋel go Ávvir humada guovžafearana birra suinna, de lohká dál sáhttit boagustit dan dáhpáhusa, vaikke juste dalle lei dušše issoras. Gaskavahkku son ja isit Tor Henriksen mihtideigga man lahka guovža lei leamaš su.

 – Mun ledjen dadjan Torii ahte guovža lei várra 50 mehter eret mus ja beatnagiin. Muhto go čájehin sullii man lahka lei leamaš, de lohká isit ahte ii diet goit leat eará 10-15 mehtera eret, boagusta Inga Marianne Berg Henriksen ja lasihastá:

– In háliidan jáhkkit ahte lei leamaš lagabus 50 mehtera.

Sudnos lei 5 mehter guhkku báddi mainna mihtideigga sullii man lahka guovža lea leamaš.

 – Ii leat leamaš eará 10-15 mehtera eret beatnagiin. Go dan bohten diehtit, de gal šattai issoras smiehttat man lahka duođaid lea leamaš. Lean áibbas sihkkar ahte jus beatnagat eai livčče leamaš nu garrasat, de livččen borron. Lea issoras smiehttat man lahka dáluid guovža lea boahtán, dušše moadde kilomehtera eret gilis, lohká Inga Marianne Berg Henriksen.

SNO dolvon guovža

Stáhta luonddubearráigeahčču SNO lea leamaš báikkis. SNO bargi Per John Anti duođašta ahte guovllus lei guovža mas lei vel mielde guovtte jahkásaš čivga.

 – Dat ledje borrame das lahkosis ráppi, muhto lei nu ollu borron ahte lei veadjemeahttun duođaštit lea go goddon guvžii. Eai ge das lean bealjit ge, nu ahte eaiggádat maid eat dieđe. Čorvviin goit oidnen ahte lea vuonjal, muitala Anti. Sii ledje golmmas báikkis ja gávdne maid guovžža.

 – Mii duvddiimet guovža eret báikkis gitta Ástejávrri meaddel dohko Viercat guvlui. Eret lahka olbmuid ja maiddái guvlui gos eai leat šat ealut, muitala Per John Anti. Son lohká iežaset fertet vuolgit go guovža boahtá beare lahka olbmuid ja giliid.