Ruoŧa Kulturdepartemeanta lea nammadan Ruoŧa duohtavuođakommišuvnnain lahtuid. Sámegiela professor Mikael Svonni galgá bargat Ruoŧa duohtavuođakommišuvnnas.
Bearjadaga Ruoŧa ráđđehus dieđihii geat leat nammaduvvon Ruoŧa duohtavuođakommišuvdnii. Oktiibuot leat 13 lahtu. Kommišuvnna fápmudus lea guorahallat stáhta boasttuvuođaid sámi álbmoga ja ovttaskas sámiid vuostá historjjálaš áigodagas dálážii. Kommišuvdna galgá čalmmustahttit ja juohkit dieđuid sámiid vásáhusaid birra. Ulbmil lea ovdanbuktit evttohusaid mot sáhttá soabadit ja nannet sámi servodaga eallinvuoimmlalaččat.
– Sámediggi váldá bures vuostá mearrádusa. Lea historjjálaš beaivvi. Viimmat sáhttá duohtavuođakommišuvnna bargagoahtit, cealká Sámedikki stivrajođiheaddji preassadieđáhusas.
Ruoŧa ráđđehus lea ovttas Sámedikki stivrajoavkkuin nammadan lahtuid geat galget čohkket dieđuid ja vásáhusaid sámi álbmogis.
– Lea stuora ja deaŧalaš bargu kommišuvnnas. Leat duhtavaččat nammaduvvon lahtuiguin go sis lea iešguđetlágan duogáš ja ollu máhttu, cealká Marie Persson Njajta, Sámedikki duohtavuođakommišuvnna stivrajoavkkus.
Kommišuvnna bargu galgá válmmas juovlamánu 1. beaivvi 2025.
Ruoŧa duohtavuođakommišuvnna lahtut
Jođiheaddji lea Kerstin Calissendorff, justisráđđi,
Anna-Lill Drugge, fil.dr.
Gunlög Fur, professor
Marie B Hagsgård, riikkaidgaskasaš áššedovdi
Patrik Lantto, professor
Marianne Liliequist, professor emerita
Britta Marakatt-Labba, dáiddár
Bertil Marklund, fil.dr.
Jonas Monié-Nordin, docent
Ulf Mörkenstam, professor
Mikael Svonni, professor emeritus
Eivind Torp, docent
Laila Susanne Vars, fil.dr.
