– Suorggahahtti go biilavuoddjit eai doahttal boazošilttaid

Losoa, gii ieš orru Buođggáin, lei lávvordatiđida vuodjime E6 geainnu mielde Buollánguolbana eanadatsuodjalanguovllu bokte, mii lea Unjárgga ja Mátta-Várjjaga gielddaráji alde Nuorta-Finnmárkkus, go oinnii biilla luoddaguoras mii lei roakčanan ja buot varranaga.

– Vudjen álggos meaddel ja jorggihin go jurddašin dás sáhttet olbmot roasmmehuvvan. Oidnen de ahte lei vuodján bohcco njeaiga. Biila lei vuodján čoavjjeha jámas, mas sis-miessi lei girdán olggos.

Garrasit deaivan

Losoa árvvoštallá ahte biillas lea leamaš alla leahttu, sihke danne go Buollánguolbanis lea guhkes jalga, gos lea álki biillain attistit eanet gássa go lobálaš, ja dánne go nu rámsun lea boazu mannan.

– Ferte oba garrasit deaivan go biillas leat buot bonjagan ruovddit ja ledje náhkkebihtát darvánan dasa gitta.

– Eai beroš šilttain

Losoa muitala guovllus leat šilttat mat muitalit ahte dákko leat ealut johtime.

– Eai oro váldojuvvome vuhtii šilttat, ja nubbi diŋga lea vel ahte dán muttos jagis lea váttis oaidnit bohccuid, ja de berrešii várrogasat vuodjit.

Ožžon dieđu lihkuhisvuođa birra

Deanu leansmánni Ole Bjarne Grotnes lohká iežaset registreren dan bohcco mii lea vuojáhallan Buollánguolbanis.

– Mii leat ožžon dieđu dan birra, ja dan lihkohisvuođas eai leat olbmot roasmmehuvvan. Go lea sáhka bohccuin dahje fuođđuin mat leat vuojáhallan biilii, ja jus leat dušše materiálavahágat, de lea dábálaččat dáhkádusášši biilavuoddji ja boazoeaiggáda gaskka, ja politiijat eai seaguhuvvo dasa. Mii dušše ásahit oktavuođa beliid gaskka, čilge leansmánni.

Ii rihkusášši

Leansmánni lohká jus olbmot roasmmehuvvet, dahje jus leat stuora materiálavahágat, de politiijat mannet báikái ja dutket ášši.

– Jus politiijat gávnnahit maidege rihkkosiid, de vuolggahit ášši. Dán áššis Buollánguolbanis eat várut maidege lobihemiid dáhpáhuvvan, ja dás lea maid ásahuvvon oktavuohta biilavuoddji ja boazoeaiggáda gaskka.