– Ohcejoga gielda ráhkkana
Ohcejoga gielda gidde gielddaviesu ja dearvvašvuođaguovddáža, lea ráddjen astoáiggefálaldagaid ja bivdán skuvllaid ráhkkanit gáiddusoahpahussii. Suopma lea ráhkkanišgoahtán giddet riikkarájá ja skuvllaid.
Ohcejoga gielddas, Suoma bealde, iske ovtta olbmo koronavirusa ektui mannan bearjadaga. Gieldda vástideaddji doavttir Heidi Eriksen muitala ahte iskkus lei negatiiva nu ahte dan olbmo errenáigi ii joatkašuvvan. Eriksen čilge ahte errenáigi bistá Suoma bealde guovtti vahku, nu mo Norggas ge.
Dássážii leat Suomas birrasiid 280 olbmos lea duođaštuvvon korona-njoammudávda.
– Gearggaimet aiddo čoahkkinastimiin. Ohcejoga gielda lea mannan vahkus juo gieldán dearvvašvuođaguovddáža seaŋgaossodaga boarrásiidsiidda galledemiid. Mii čuovvulat daid rávvagiid maid mii leat ožžon Suoma eiseválddiin, iskamis ja dikšumis ja mo mii suddjet iežamet, Čuovvut Suoma errema njuolggadusaid mat leat oalle seammaláganat go Norgga bealde, čilge Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio vuossárgga iđida.
Vuossárgga ovdalgaskabeaivvi čoahkkinasttii Ohcejoga gieldda gearggusvuođajoavku man njunušolbmot leat gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio, doaimmahanjođiheaddji ja gieldda vástideaddji doavttir Heidi Eriksen. Maŋŋelgaskabeaivvi bođii diehtu ahte dál ráhkkanit Suomas sihke skuvllaid ja riikkarájá giddet.
Gielddaviessu giddejuvvon
Gielda bidjagoahtá dađistaga ođđa dieđuid Ohcejoga gieldda neahttasiidui vuossárgga rájes.
– Dasa bidjat buot dieđáhusaid ja dieđuid maid gielda lea mearridan, nu go sosiálabargu, dearvvašvuođabargu, teknihkkabargu ja ealáhusdoaimmat. Dohko bidjat maid dieđuid bartaeaiggádiidda, joatká Tieva-Niittyvuopio.
Ohcejoga gielddaviessu lea giddejuvvon álbmogii, muhto sáhttá virgeolbmuid oažžut ságaide telefuvnna dahje e-poastta bokte. Gielda lea maid ráddjen gielddabargiid mátkkošteami.
Skuvllaid giddejit
Ohcejoga gielddahoavda muitala ahte skuvllat ledje ain rahpasat vuossárgga Ohcejoga ja Gáregasnjárgga mánáide.
– Mii eat leat gidden skuvllaid ja beaiveruovttuid. Skuvllat lea rahpasat ohppiide, muhto jus njoammudávda šaddá garrasat, de leat mii dáhtton skuvllaid ráhkkanit gáiddusoahpahussii. Seamma láhkai go Norgga bealde, čilgii Ohcejoga gielddahoavda ovdalgaskabeaivvi ja lohká jus oahpahusa ii leat vejolaš čađahit, de nohká dat dasa.
Dál lea Suopma maid dáhtton giddet skuvllaid.
Eai sáhte gieldit turisttaid boahtimis
Ohcejoga gielddas leat hui olu barttat ja olu turistafitnodagat. Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio čilge ahte sii geahččalit rávvet turistafitnodagaid ahte ii leat ehtalaččat riekta boahtit dákkár isolerejuvvon báikái.
– Mii dárbbašat iežamet dearvvašvuođafálaldaga Ohcejoga álbmogii. Mii ávžžuhat turisttaid ahte eai boađe Ohcejohkii, muhto dássážii eat leat sáhttán sin gieldit. Sáhttit dušše ávžžuhit ahte bissot ruovttubáikkis. Mii rávvet ja ávžžuhit turistafitnodagaide dan maid, lohká gielddahoavda Tieva-Niittyvuopio.
Roassu turistaealáhusaide
Ohcejoga gieldda gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio muitala ahte sii leat diđolaččat ahte gieldda turistaealáhusat sáhttet šaddat hui váttes dillái. Lohká gielddas ii leat vejolaš doarjut sin, muhto diehtá Suoma eiseválddit leat addán dakkár dieđu ahte boahttevuođas áigot doarjut. Eambbo son ii dieđe dies.
– Mii leat hui diđolaččat ahte fitnodatdolliide šaddet hui váttes áiggit. Sáhttá geavvat nu ahte bargguhisvuohta lassána gielddas. Dan leat mii diđolaččat go mii plánet doaimmaid gielddas, muhto stáhtas vuordit mii doarjaga daid fitnodagaide, lohká Tieva-Niittyvuopio.
Ráddjen buot astoáigefálaldagaid
Dás dohko ii leat lohpi lágidit maidege astoáigedoaimmaid Ohcejoga gielddas gos eambbo go logi olbmo čoagganit.
– Leat gidden vuojadanhálla ja álššašsáliid astoáigedoaimmaide. Maiddái Ohcejoga ja Gáregasnjárgga valáštallansáliid geavaheapmi lea dál ráddjejuvvon siskkáldas skuvllaide ja beaiveruovttuide geavahussii. Buot eará geavaheapmi lea heaittihuvvon. Ealligovvateáhter lea giddejuvvon. Mii rahpat daid go dilli lea buorránan.
Riikkarájá gidden
Ohcejoga gieldda gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio muitala ahte Ohcejogas lea seammalágan dearvvašvuođadikšu go Norggas. Olu dearvvašvuođabargit ásset Ohcejoga gielddas, muhto barget Norggas. Norgage lea muhtinmuddui gidden riikkarájáid.
– Mii eat leat gieldán dearvvašvuođabargiid boahtimis ruovttoluotta Ohcejohkii jus lea bargu Kárášjogas. Dát guoská maid bargiide geat barget Deanu ja Unjárgga gielddas, deattuha gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
