Suoma Sámedikki viđát dievasčoahkkimis, mii lei cakčamánu 30. beaivvi, válljejedje komissáraid sámiid duohtavuođa- ja soabadankomušuvdnii.
Sámediggi válljii guokte komissára sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna doibmii.
Ánne-Sire Länsman válljejuvvui dan doibmii davvisámegielagiid ovddastit Suoma Sámedikki ovddas.
Heikki Paltto ges válljejuvvui sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna doibmii, anárašgiellajoavkku ovddastit Suoma Sámedikki bealis.
Nu go čállá Yle Sápmi, dievasčoahkkin loahpahuvvui diimmu 17.37.
Mii lea sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna?
Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami mielde, logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dat váikkuhit sápmelaččaide ja sin servodahkii dálá dilis, ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat viiddis luohttámušanávddašan olbmot, sámiid ja suopmelaččaid servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat, eaige ovddas dan beali mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figgat váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.
Kommišuvnnas leat 5 komissára, gos guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas. Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras.
Gáldu: Suoma Sámediggi
