Ovccis logi mánás geat eai sáhte orrut ruovttus váhnemiid luhtte orrot biebmoruovttuin. Lea dárbu nannet Norgga suohkaniid biebmoruoktofuolahusa, sihkkarastin dihte ahte mánát, geat leat vásihan váilevaš fuolahusa ruovttus, ožžot almmolaš fuolahusas dássedis eallindili. Sii eai galgga oktii vel beahtahallat.
Mánáin geat orrot biebmoruovttuin lea heajos riektesihkarvuohta ja sii šaddet dávjá sáddejuvvot duohkot deike mánáidsuodjalusvuogádagas, gos lea unnán áigi deattuhit kvalitehta. Badjel 25 proseantta mánáin vásihit vihtta fárrema mat eai leat plánejuvvon dahje sávahahtti leamašan. Dat lea stuora liigenoađđin mánáide, ja maid stuora olggosgollun servodahkii. Oslo Economics rehkenastima mielde dagaha okta fárren suohkaniidda olggosgoluid gaskal 1,1 ja 5,7 miljovnna ruvnno ovddas dan vuosttaš 12 mánu.
Mánát vurdet ráiddus, dan botta lea sin eallin bisánan
2022 Biebmoruoktoiskkadeamis dieđihit 48 % biebmováhnemiin ahte leat eahpesihkkarat dahje eai ávžžuhivčče earáid šaddat biebmováhnemin. Dasa eai leat mánát sivvan, muhto go vásihit ahte dán barggus eai leat oadjebas rámmat ja ovddasguvlui diehttevašvuohta. Sii vásihit ahte almmolaš mearrádusat eai leat dat mat mánnái leat buoremussan, sii vásihit riidduid mánáidsuodjalusbálvalusain ja maid ahte bargu čuohcá sin priváhta ekonomiijai. Obbalaččat leat liigenoađit nu stuorrát ahte eai leat nu mielas earáid ávžžuhit álgit biebmoruoktun. Dainna njulgestaga muitalit ahte Norggas eat nagot fállat buori biebmoruoktafuolahusa.
Biebmoruovttuid bargu – máŋggabealát rehabiliteren- ja fuolahusbargu
Mánáidsuodjalusrefoarpma mielde lea ovddasvástádus biebmoruoktofuolahussii, sihke barggut ja ekonomiija, biddjon suohkanpolitihkkariidda. Mii Norsk Fosterhjemsforeningas vásihit meastta beaivválaččat ahte heađástuvvan biebmováhnemat váldet minguin oktavuođa ja dieđihit ahte lea suohkaniid heajos ruhtadilli eai ge máná dárbbut, mii mearrida makkár doaimmat máná várás biddjojit johtui. Biebmoruoktu lea máŋggabealat rehabiliteren- ja fuolahusbargu, mas beaivválaččat šaddá addit fuolahusa mii nanne máná gullevašvuođa ja ovdáneami. Dát máŋggabealát bargu ferte adnot árvvus ja dohkkehuvvot. Suohkanat fertejit láhčit biebmoruovttuide ja suohkaniid mánáidsuodjalusbargiide bargodili ja doaibmamuni vai sii sáhttet iežaset barggus deattuhit kvalitehta ja heivehit doaimmaid juohke áidna máná dárbbuid mielde. Lea go du suohkanis doarvái biebmoruovttut ja vásihit go sii ovddasguvlui diehttevašvuohta ja buriid mearrádusaid maid vuođđun lea dat mii mánnái lea buoremus? Nannet máná fuolahusdili biebmoruovttus addá dássedisvuođa ja lea buorre servodatekonomiija.
Jus du suohkan galgá nákcet áimmahuššat dáid mánáid, de fertejit suohkanbušeahtas váldit vuhtii dáid beliid:
• Suohkan ferte čuovvut stáhtalaš ávžžuhusaid, daid vuođđun lea máhttu ja dat addet ovddasguvlui diehttevašvuođa.
• Bidjat johtui nannendoaimmaid biebmoruovttuin, jus biebmováhnemat dieđihit dárbbu.
• Doarvái ruhta heivehit doaimmaid ovttaskas máná ja biebmoruovttu dárbbuid ektui.
• Geavahit buot vejolašvuođaid ja diktit joatkkadivššu leat maŋemus áŋgiruššamin sihkkarastit nuorraolbmui oadjebas dili rávisolmmožin.
Jus du suohkan ii lihkostuva áimmahuššat daid hearkkimus mánáid, geat eai sáhte orrut ruovttus váhnemiid luhtte, makkár árvvuid mielde de stivrejit min álbmotválljejuvvon olbmot?
Lea ge mielde váikkuheamis ahte mánát geat orrot biebmoruovttuid eai šatta boahtte jagi suohkanbušeahtaid vuoittáhallit, dohkket dan dehálaš barggu maid biebmováhnemat ja mánáidsuodjalusa bargit barget!
