Mun váivahuvven dainna go oidnen Anton Dahla dadjame Ávvir áviisii dál 20. beaivvi ođđajagemánus ahte su mielas ferte suohkan oamastit ja hálddašit guovllu ii ge galgga eanet privatiseren; danin son ja NJFF doarju Fefo:
«Dat mii lea erohus Kárášjoga áššis lea ahte doppe, nu movt mun lean ipmirdan, ii galgga hálddašeapmi čadnot suohkanii nu movt mis lei. Doppe leat máŋga berošteaddji ja doppe lea eambbo privatiseren.» (sit. Ávvir).
Mu mielas lea suddu go sus ja mis muđuid lea nu ollu váilevaš ipmárdus, das mii dát ášši obanassii ge lea.
Anton Dahl ja NJFF lea boasttu dieđuid ja baluid juohkime, go čuoččuha ahte (1) suohkan/gielda ferte hálddašit ja ahte (2) privatiseren ieš alddis lea vahágin. Goappašagaide dieidda čuoččuhusaide sáhttá bidjat ? – gažaldatmearkka.
(1). Suohkan / gielda lea stáhta báikkálaš hálddahusdássi ja danin ii heive dasa čatnat oamasteami ii ge hálddašeami. Dat ii deavdde man ge ládje álgoálbmotrievtti gáibádusaid.
Rievttamus livččii sirdit oamasteami ja hálddašeami válddi sámiid iežaset oktasaš ja dološ eananoamastanásahussii SOHPAR ja de ovdalaš siidaguovlluide cegget báikkálaš hálddašeaddji Kárášjoga Noras, Guovdageainnu Noras, Deanu Noras, Unjárgga Noras, Ivgu Noras, Gáivuona Noras, Návuona Noras, Porsáŋggu Noras jna. Dát ii leat priváhtta hálddahusvuogádat, muhto oktasaš sámi guovllu hálddahus, man sáhttá gohčodit almmolažžan lihka go suohkana.
Obanassii lea imáš ahte lea dakkár dilli gos Fefo ja NJFF mannet diggái sámi rivttiid vuostá! Manne bat Fefo oba gávdno ge? Danne go dáčča čađat – erenoamážit Finnmárkku dáčča – álo áiggis lea vuostálastán sámi rivttiid ja Sámediggi soaitá mieđihan sidjiide beali oamastanrievttis olles Finnmárkkus. Danin šaddá nu ahte son gii Fefo bealušta bealušta dáččaide dáččan rivttiid – ii ge sámi rivttiid.
(2). Maiddái sámi guovlluin leat priváhtta rievttit ja beroštumit. Boazodoallu ja eanandoallu leat ovdánan ealáhussan dan dihte go leat rievttit, mat dahket ahte olbmot sáhttet iežaset ovddas bargat ja dihtet ahte vaikko gii ii sáhte boahtit ja váldit mii lea sin.
Meahcásteapmi lea árbevirolaš ealáhus, muhto das ii leat makkár ge riektesuodjalus resurssaid dáfus. Dál čuoččuhit ahte vaikko gii sáhttá boahtit ja searvat vaikko gean resurssaid nala. Fefo háliida buot alccesis. Nu maid NJFF. Danin dieđus ge ii leat meahcceresurssaid nalde ovdánan dálá áigái heivehuvvon ealáhus. Fefo, NJFF ja Anton Dahl čuoččuhit ahte ii galgga privatiseren. Guhká go son manná ovdal go maiddái boazodoalu privatiserema vuođu hilgot?
Guhkes áiggi geavaheami vuođul leat oláhuvvon priváhtta rievttit maiddái meahcásteamis. Nu lea miehtá Norgga. Dan galggalii vuordit ahte Fefo livččii dohkkehan, muhto nu ii leat. Sii hilgot sajáiduvvan geavahemiid ja leat hilgon 2006 rájes. Aktiivvalaččat. Imáš go NJFF ii ge jáhke ahte dáppe sáhttet doaibmat priváhtta rievttit go lulde dan dahket…
Jus meahcásteami galgá olahit ealáhussan dahje muhtun muddui ge dienasin olbmuide, de ferte dohkkehit ahte muhtun guovlluid resurssat juo leat darvánan riektin ovdalaš bivdduid vuođul ja ahte resurssat muđuid nai fertejit juogaduvvot guhkes áigái ja dihto njuolggadusaid ektui.
NJFF sáhttá láigohit ealga-, rievssat-, lodden-, ja guollebivdduid liikká priváhtta riekteguddiin go Fefos. Nu báhcá dienas baicca báikkálaš olbmuide – ii ge mana dušše Fefo hoavddaid million-bálkkáide.
