Eadneolmmoš Ingrid Kintel, Hábmera suohkanis Nordlánddas, reagere dasa go Hábmera suohkan ii vuorut sámegiela go ohcet ođđa obbasašdálkkodeaddji doaktára. – Váhnemat šaddat ain joatkit dulkan, dadjá son.
2014 rájes, go Ingrid Kintel vuosttaš geardde šattai eadnin, de son vásihaii máŋgii man hejot Hábmera suohkanis vuhtii váldet sámegielagiid dearvvasvuođasuorggis. Dál lea boarráseamos mánná guđajahkásaš ja eadneolmmoš lea measta jo suorganan go finai doaktára luhtte, giellaiskosis, ovttain su mánáin.
– Giellaiskkus lei sámegillii! dadjá son ja čilge:
– Munnos lei earenoamáš positiiva vásáhus. Go dán háve beasaime mánáin sámástit dan rájes go olliime doavtterkantuvrii, gitta dassái go gearggaime. Moai mánáin humaime sámegiela gaskaneame ja doavttir guldalii ságastallama oanehaš ovdal go ieš ge sámástišgođii. De vel čájehuvvui ahte doavttir lea Amerihkás eret, ii ge leat váldán ii ovttage sámegielkurssa, muhto goitge son sámástii dan maid lei oahppan mánáid-tv:s ja rádios, muitala eadneolmmoš.
NRK Sápmi čálii 2019:s Ingrid Kintela birra go son dalle jo váillahii suohkana dearvvasvuođasuorggis sámegielfálaldagaid.
Dušše sámegiella
Kintel muitala ahte sin ruovttus, ja mánáid birrasis, lea dušše sámegiella gitta dassážii go mánát álget skuvlii. Son ii imaštala go mánáide lea váttis deaivvadit dearvvasvuođasurggiin go váhnemat šaddet doaibmat dulkan.
Dál lea Hábmera suohkan almmuhan doavttervirggi rabasin ja Kintel reagere dasa go suohkan ii vuorut sámegiela eambbo go ahte virgealmmuhusas almmuhit ahte «Hábmera suohkan lea sámegiela hálddašansuohkan ja sámegiel máhttui biddjo positiiva deaddu obbalaš geahčestagas», ja dat seamma čálus boahtá ovdan buot virgealmmuhusain mat Hábmera suohkanis leat almmuhuvvon.
– Mun eattehan dainna go Hábmera suohkan ii aktiivvalaččat oza sámegiel máhtu, dahje bija gáibádusa ahte doaktárat fertejit leat mielas váldit sámegielkurssaid ovdal go ožžot barggu suohkanis. Dál šaddá ain nu go ovdal, mii, geain leat smávva mánát, šaddat joatkit dulkan dahje jus mis lea lihkku, de soaitit deaivvadit muhtimiin gii hálddaša veaháš sámegiela. Vaikko lei buorre vásáhus álggus dán mánu, de ii leat mu mielas doarvái. Hábmera suohkan ii sihkkaraste ahte sámi mánát ožžot seamma dássásaš dearvvasvuođafálaldagaid go earát, dadjá son.
Hábmera suohkan lea sámegiela hálddašanguovllus ja Kintel lea dolkan dasa ahte ii leat vejolaš oažžut dearvvasvuođaveahki eatnigillii.
Ásahan sámi resursajoavkku
Divttasvuona ja Hábmera suohkaniid šiehtadusas lea čállon ahte sámegiella galgá boahtit ovdan skuvllain, dearvvasvuođa- ja fuolahussuorggis, hálddahusas ja kultursuorggis.
Sátnejođiheaddji Britt Kristoffersen muitala Ávvirii ahte sii leat ásahan resursajoavkku mii earret eará galgá bargat doaibmabijuiguin mat buoridit sámegiela gelbbolašvuođa bargiide geat barget dearvvasvuođa- ja fuolahusossodagain.
– Mihttu dainna joavkkuin lea skáhput, initieret ja oahpahit gelbbolašvuođa gieldda sápmelaččaide geat dárbbahit fuolahusbálvalusaid, dárbbuid ektui. Sámi resursajoavku bargá maid dainna ahte sápmelaččaide galget seamma rievttit ja vejolašvuođat dearvvasvuođa- ja fuolahussuorggis, čilge Kristoffersen.
Son muitala maid ahte vuhtiiváldindihte sápmelaččaid giela ja kultuvrra lea Hábmera suohkan virgádeamen julevsámegielat dulkka gii galgá bargat njuolga dearvvasvuođa ja fuolahussuorggis.
Ohcet sámegielat doaktára
2020 čavčča lágidii maid Hábmera suohkan sámi fágabeaivvi doaktáriidda ja dearvvasvuođabargiide vai bargiid sámi gelbbolašvuohta loktanivččii.
Kristoffersen muitala viidásit ahte sii almmuhit vel ovttajahkásaš doavttervirggi rabasin lagamus áiggi, ja de lea sámi giella- ja kulturmáhttu ja ipmárdus dehálaš čuokkis.
– Mii leat áibbas ođđa suohkan mii ásahuvvui badjelaš jagi áigi. Mii álggaheimmet dain bálvalusain mat gávdnojedje boares suohkaniin (Ovddeš Divttasvuona suohkana oarjjabealli ja Hábmera suohkan ovttastahttojedje Hábmera suohkanin 01.01.2020 – doaim. meark.). Lea ain ollu mii ferte buoriduvvot boahttevaš jagiid vai sáhttit fállat ovttadássásaš bálvalusaid buot ássiide, dadjá sátnejođiheaddji.
– Hábmera suohkan lea bovdejuvvon oasseváldin ođđa ásahuvvon sámi nationála dearvvasvuođafierpmádahkii, ja mis leat ollu doaibmabijut dearvvasvuođa- ja fuolahussektorii maid sávvat oažžut johtui ja čađahit dán jagi, lasiha sátnejođiheaddji.
