Kárášjoga Dáiddaskuvla lea fas ohcan doaibmandoarjaga gielddas maŋŋel go giđđat jo ožžo 100 000 ruvnno. Dán vuoru lei sáhka vel eambbo ruđas.
Kárášjoga Dáiddaskuvla ozai borgemánus 200 000 ruvnno doaibmandoarjaga gielddas 2019-2020 skuvlajahkái. Ovdagoddi hilggui ohcama golmmain jienain guovtti vuostá ja ákkastallet ahte gielddastivrras ii leat ruhta mainna dán vuoru sáhttet doarjut Dáiddaskuvlla ja sii leat giđđat jo dorjon 100 000 ruvnnuin.
– Dáinna diliin mii gal heađásnuvvat. Eat mii dieđe maid galgat bargat, mis lea sihke viessoláigu ja bálkkát máksit, dadjá Dáiddaskuvlla stivrajođiheaddji Anne Lise Josefsen.
Seastán goluid
Dáiddaskuvllas leat juste dál guhtta oahppi dán skuvlajagi, ja daid ohcciid vuođul ii oaččo skuvla olles stáhtadoarjaga. Daid ohppiid vuođul lea stáhtadoarjja 862 120 ruvnno. Danne lea sis dárbu oažžut doarjaga eará sajis vai lea ekonomiija doaibmat boahtte skuvlajagi. Stivrajođiheaddji muitala ahte sis lea ain vejolašvuohta oažžut guokte ohcci geat eaba leat mielde dan logus.
– Mis leat registrerejuvvon čieža ohcci juste dál, nu ahte mii oažžut veahá eambbo doarjaga go dan maid doaivvuimet, dadjá son.
Vuolidan láiggu
RP Eiendom, gos Dáiddaskuvla láigoha lanjaid, lea dán skuvlajahkái jo vuolidan viessoláiggu 75 000 ruvnnuin. Dál lea viessoláigu báhcán 524 000 ruvnno olles skuvlajahkái. Dat lea Kárášjoga gieldda ráđđeolbmá, Kurt Maurstad, mielas beare divrras ja son ávžžuhii ge Dáiddaskuvlla giđđat jo geahčadišgoahtit eará vejolašvuođaid hálbudan dihte doallogoluid mat leat bušeterejuvvon 1 357 120 ruvdnui jahkái.
– Nu go gielda ávžžuhii min, de leat mii geahččalan gávdnat hálbbit lanjaid. Muhto nu go mii oaidnit ášši, de ii leat gostege gearggus fárret sisa ja dasa lassin ferte Oahppodirektoráhtta dohkkehit lanjaid skuvlan, dadjá stivrajođiheaddji.
– Gearggus fárret
Ovdagotti mearrádusas čuožžu maid ahte gielddastivra árvvoštallá ohcama ođđasit jagi 2020 bušeahta barggu oktavuođas ja ahte gielddastivra dáhttu Dáiddaskuvlla ovttasráđiid gieldda hálddahusain geahčadit hálbbit lanjaid gieldda visttiin.
Gielddas leat lanjat mat leat guorus maid Dáiddaskuvla sáhtášii láigohit hálbbibui go dálá vistti. Earret eará leat vuođđoskuvllas guorus lanjat ja boares suohkanviesus leat maid vejolašvuođat.
– Mii leat gergosat álgit fárrenbargguin, muhto mun eahpidan ahte dán skuvlajagi dáhpáhuvvá mihkke. Ii soaitte vel ii boahtte jagi ge vel gearggus fárret. Mii leat leamaš geahččame lanjaid, ja nu go mii oaidnit, de livččii boares suohkanviesus vejolaš doaimmahit skuvlla. Muhto go mii váldit gielddain oktavuođa ja áiggošeimmet šiehtadallagoahtit vistti birra, de ii leat gielddas okta ge gii sáhttá min veahkehit. Eat mii goit sáhte fárret gielddavisttiide jus ii leat šiehtadus gielddain. Mii leat sihke riŋgen gildii ja fitnan ráđđeviesus, muitala Josefsen.
Jurdagat ovddos guvlui
– Mii leat seastán veaháš olggosgoluid dainna go eat virgádan olbmuid čakčamánu vuosttaš beaivvi rájes. Nu ahte mii ceavzit juovllaid rádjái dáinna ekonomiijain.
Go Ávvir jearrá lea go jurdda sirdit skuvlla eará suohkanii, de biehttala Josefsen dan.
– Jus mii oččošeimmet gielddas 50 000 ruvnno dál ja 100 000 ruvnno juovlamánus, de livččii áibbas čielggas ahte manná bures. Mii háliidit doaimmahit skuvlla Kárášjogas ja eat ge vuollán, loahpaha Josefsen.
– Ii gieldda duohken ruhtadit
Kárášjoga ráđđeolmmái Kurt Maurstad ávžžuhii ovdagotti hilgut Dáiddaskuvlla ohcama.
– Mun ávžžuhan sin fas, nu go giđđat ge dahken, ahte gávdnet hálbbit visttiid. Dál in evttohan ovdagoddái ahte mii addit ruđa go mun oaivvildan ahte ii leat gieldda duohken ruhtadit skuvlla go eat vuos nagot iežamet fálaldagaid ruhtadit. Dat ruhtadilli mii mis lea dál gielddas dagaha ahte eat sáhte dušše viežžalit ruđa. Eat sáhte háddjet ruđaid juohke guvlui. Mun lean ávžžuhan Dáiddaskuvlla váldit minguin oktavuođa vai mii ovttasráđiid sáhttit geahččat visttiid, dadjá ráđđeolmmái.
Ii loga gullan maide
Gielddastivra mearridii giđđat, seamma mearrádusas go adde ruđa, ahte gielda galgá veahkehit gávdnat vuogas vistti Dáiddaskuvlii. Gieldda bealis leat moadde vejolašvuođa, nu go boares suohkanviessu ja leat maid lanjat vuođđoskuvllas. Maurstad ii loga gullan maide Dáiddaskuvllas visttiid ja lanjaid birra, vaikko Dáiddaskuvlla stivrajođiheaddji dadjá sin geahččalan váldit oktavuođa gielddain.
– Muinna ii leat oktage váldán oktavuođa in ge dieđe leat go earáiguin váldán oktavuođa. Muhto jus lea nu ahte leat váldán oktavuođa eai ge oaččo vástádusaid, de gal lea dat šállošahtti. Go dat han lea oassi gielddastivrra mearrádusas, dadjá ráđđeolmmái ja dáhkida ahte viessoláigu hálbbošii ollu jus fárreše gieldda visttiide:
– Mii gal eat hála dákkár loguid birra go sin bušeahtas čužžot dál, loahpaha son.
Evttoheigga doarjut
Guovddášbellodaga Anne Toril Eriksen Balto ja Anni Østby ovddideigga ovdagottis evttohusa ahte gielddastivra galgá doarjut Dáiddaskuvlla 150 000 ruvnnuin. Ávvir jearai Anne Toril Eriksen Baltos gos ulbmil lei gávdnat ruđa doarjut Dáiddaskuvlla:
– Áigguimet ovdagottis gávdnat ruđa. Ovdagottis lea sierra bušeahtta man sáhttá geavahit sierralágan áššiide. Láve nu ahte jus lea dáhttu, de gal álo gávdno ruhta, vástida Guovddášbellodaga Anne Toril Eriksen Balto.
