Sámediggeráđđi oaivvilda ahte dáláš sámi spesialistadearvvašvuođabálvalusaid organiseren ii ollašuhte sámiid iešmearridanrievtti, ja sihkkarastin dihtii ovttaárvosaš bálvalusaid de ferte čielggaduvvot sierra organisašuvdnamodealla mainna gozihuvvo dát riekti.
Sámediggeráđđi ovddida Davvi Dearvvašvuohta GDF (guvllolaš dearvvašvuođafitnodat) raportta Spesialistadearvvašvuođabálvalusat sámi álbmogii Sámedikki dievasčoahkkimii borgemánus.
Raportta leat guovddáš eiseválddit čálihan. Raportta ulbmilin lea gozihit spesialistadearvvašvuođa bálvalusaid strategalaš ovddideami sámi álbmoga várás. Sámediggeráđđi čállá preassadieđáhusas sii leat duhtavaččat go sámiid dárbu ja lahkoneamit sin dearvvašvuođa ektui heivehuvvon sin gillii, kultuvrii ja servodateallimii dohkkehuvvojit.
Eai dohkket ovttage modealla
Raporttas leat válddahuvvon njeallje modealla sámi spesialistadearvvašvuođabálvalusaid viidáset ovddideapmái ja organiseremii. Sámediggeráđđi oaivvilda ahte spesialistadearvvašvuođabálvalusaid ovddideapmi sámi álbmoga várás ferte ovddiduvvot sámiid vuoigatvuođaid olis go lea álgoálbmot, maiddái ferte leat iešmearridanvuoigatvuohta dearvvašvuođabálvalusaid plánemii, hábmemii ja organiseremii nugo boahtá ovdan konvenšuvnnain maid Norga lea dohkkehan. Sámediggi lea árvvoštallan strategiijadokumeantta njeallje modealla, muhto ii ane ovttage dohkálažžan.
– Ii oktage modealla raporttas ollašuhtte sámi iešmearridanvuoigatvuođa, ii ge rievtti defineret hástalusaid, čovdosiid ja guđet vuoruheamit galget dahkkojuvvot sámi servodagas, dadjá sámediggeráđđi Hans Ole Eira.
Gáibidit čielggadit sierra modealla
Sámi klinihkka lea áidna formála sámi dikšunbálvalus, mii ekonomalaččat ja organisatoralaččat lea vuolimusas dearvvašvuođadoaimmahaga ráiddus, ja dieinna lágiin lea doaimmahagaid hástalusaid ja vuoruhemiid árpmus áiggis áigái.
Sámediggeráđđi oaivvilda ahte ovttaárvosaš bálvalusaid sihkkarastin sámi álbmogii gáibida ahte čielggaduvvo ja plánejuvvo sierra modealla mas sámiid vuoigatvuođat plánet, hábmet ja organiseret dearvvašvuođabálvalusaid gozihuvvojit.
– Modealla ferte váldit vuolggasaji dálá sámi ásahusain nugo Sámi klinihkas, ja galgá vuođđuduvvon nationála eiseválddiid ja Sámedikki áigumušaide. Modealla eaktuda sierra stivrra ja bušeahta, man oktavuođas stivra galgá reflekteret iešguđet sámi guovlluid. Dát modealla sihkkarasttášii sámiide iešmearrideami miehtá riikka, ja gozihivččii duohta dárbbuid iešguđege sámi servodagain.
Sirdot Davvi Dearvvašvuhtii
Sámediggeráđis lea ipmárdus dasa ahte modeallaovddideapmi sáhttá ádjánit. Dáláš sámi spesialistadearvvašvuođabálvalusat nugo Sámi klinihkka fertejit vuorddedettiin dakkár organisašuvdnamodealla, sirdojuvvot njuolga Davvi Dearvvašvuođa GDF vuollái, masa dál lea biddjojuvvon erenoamáš ovddasvástádus sámiid dearvvašvuođas.
Eira čujuha ahte sajáiduvvon sámi dearvvašvuođabálvalusaid organisašuvdnastruktuvrra nuppástuhttin ii váldde eret eará dearvvašvuođafitnodagain ovddasvástádusa sámi pasieanttain sin iežaset guovllus. Danne fertejit eará dearvvašvuođafitnodagat ain geatnegahttojuvvot heivehit bálvalusaideaset gielalaččat ja kultuvrralaččat.
– Jus fal gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon dearvvašvuođabálvalusat leat oassin guovddáš nationála mihttomeriin, de berre dát maiddái boahtit ovdan organisašuvdnastruktuvrras. Dearvvašvuođabálvalusaid organiseremis sámi pasieanttaid várás lea váikkuhus dasa movt norgga eiseválddit lihkostuvvet ollašuhttit geatnegasvuođaideaset sámi pasieanttaid ektui. Bálvalusa čađaheamis ja bajimuš organisašuvdnastruktuvrras ferte vuhttot sámiid iešmearridanvuoigatvuohta, dadjá Eira.
