Sissel Gaup – Sámi eatnama vuosttaševttohas Ávjováris

Válgabiire: Ávjovárri

Bellodat: Sámi eana

Namma: Sissel Mathisdatter Gaup

Ahki: 54

Siviiladilli: Náitalan

Eatnigiella/giella: Sámegiella

Beroštumit:

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

– Hárjehallat, lohkat ja ráhkadit oahpponeavvuid sámegiela vuosttašgielagiidda.

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

– Oažžut mánáid já áhkkubiid.

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

– Luonddus vánddardan ja aktiivvalaččat dan geavahan. Mediteren.

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

– Mu máttaráddjá Klemet Mathisen Somby/ Áleht-Lemet gii áŋgiruššai sámi servodatovdánahttimis ja son oassálastii ge dan vuosttaš sámi riikkačoahkkimis Troandimis 1917:s. Maiddái vuoigatvuođaid áŋgirušši Hans J. Henriksen lea mu ovdagovva. Ja dat sápmelaččat geat leat cakkiid alde čužžon ja rahčan sámi vuoigatvuođaid ovddas vaikko eai leat ožžon bálkkáid eai ge makkárge buhtadusaid.

Bargu ja oahppu

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

– Barggan oahpaheaddjin Kárášjoga skuvllas, álgen bargat dohko 1987:s. Mus lea oahpaheaddjeoahppu. Lean čállán oahppogirjjiid sámegillii vuosttašgielagiidda 2.-4. luohkáin, neahttaoahpponeavvui sámegillii vuosttašgielagiidda 5.-7. luohkáide ja sámegiel oahppogirjjiid nuppigielagiidda.

Politihkalaš duogáš

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?

– Lean leamaš gielddastivrras 2011 rájes, gielddastivrra- ja ovdagottiovddasteaddji ja ovddasteaddji plánalávdegottis, bajásšaddanlávdegottis ja dearvvašvuođalávdegottis Kárášjoga listtus ovddas. Muđui lean ovddidan oahponeavvodilálašvuođa sámi skuvllain 2000 rájes. In leat ovdal leamaš sámediggeáirras.

Váibmoáššit

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

– Mu váibmoáššit leat nannet sámi vuoigatvuođaid, erenoamážit vuoigatvuođa ieš eaiggádit, atnit ja hálddašit iežas árbevirolaš geavahanguovlluid. Áiggun bargat sámi iešmearrideami ovddas, ahte sámi ohppiin galget leat seamma vejolašvuođat go dáža ohppiin leat, ahte min mánát galget oahppat sámi árvvuid ja bajásgessot geavahit ja čoaggit luonddus, nu mo sápmelaččat leat áiggiid čađa dahkan, ja ahte min giella galgá oažžut buriid ovdánanvejolašvuođaid.

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

– Davviriikalaš sámekonvenšuvdna ferte hilgojuvvot dálá hámis ja ođđasit šiehtadallot vai sámi iešmearrideapmi šaddá duohtavuohtan. Ferte almmolaččat doarjut sápmelaččaid geat dorrot oažžut iešmearrideami iežaset guovlluid badjel Finnmárkku-kommišuvnna dáfus. Ferte johtui biddjot bargu mas láhka ollásit suddje sámi eallinvuogi, kultuvrra, giela ja ealáhusaid. Sápmelaččat badjelgehččojit iešguđet guovlluin boazodoalu, eanandoalu, meahccegeavaheami, luonddu ávkkástallama oktavuođas, ođđa Deanosoahpamuša šiehtadallamiin, mii dál lea váldán sápmelaččain vuoigatvuođaid ja addán daid suoma turisttaide, FeFo oktavuođas ges go Finnmárku dál lea ráhppon olles Eurohpái.

– Ferte ođđasit šiehtadallat láhkanjuolggadusa Deanu čázádahkii, ferte leat dásseárvu Deanu ja Kárášjoga gaskkas.

– Sámi skuvla ferte oažžut doarvái resurssaid vai boahtá seamma dássái go dáža skuvla.

– Bidjat resurssaid bissehit sisabahkkemiid maid servodat dál pláne sámi guovlluin.

– Ferte vuoruhit ja geavahit eambbo ruđaid iežas álbmogii ja min hástalusaide ja dárbbuide, ja unnit ruhtadeapmi alcces ja riikkaidgaskasaš politihkkii go leat unnidan stáhtalaš ruhtadeami.

– Fertet nannet vuoigatvuođaossodaga Sámedikkis ja lasihit ossodahkii eambbo gelbbolašvuođa sámi jurddašanvuogis, riekteipmárdusas, vuoigatvuođalaš árbevieruin, riektevierus, eallinvuogis, kulturárbbis ja sámi giella- ja identitehtagelbbolašvuođa.

Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

– Ruvkedoaibma ii ábut ásahuvvot. Sápmelaččat ellet luonddu eavttuid mielde eaige dan mielde ahte luondu galgá heivehit iežas min dárbbuide ja eavttuide. Ruvkedoaibma mielddisbuktá roavvadoaimma min guovllus ja bilida sámi eallinvuogi, ealáhusaid ja meahccegeavaheami vuođu. Sámi servodat ollásit dárbbaš buot luondduresurssaid ja guovlluid vai nagodit vuhtiiváldit, ovdánahttit ja viidásit fievrridit sámi eallinvuogi.

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

– Ii doaimma go kapitalisma stivre boazodoalu, ja lea stuora gilvu siskkáldasat boazodoalus dainna go lea miella loktet iežas boazologu. Ođđasit šiehtadallat boazodoalolága, das ii leat dásseárvu ii ge leat vuoiggalaš, dat lea konsešuvdnaeaktuduvvon: stáhta bidjá eavttuid ii ge ealáhus ieš. Boazodoallu ferte beassat divadiin earret eará bargoneavvuid ovddas.

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?

– Sámediggi ferte šiehtadallamiidda mannát guovddáš eiseválddiiguin vai beassá ráhkadit sierra ortnegiid, mat leat heivehuvvon sámi servodahkii ja davviguovlluide ja dálkkádatváikkuhusaide mat dáppe leat. Sierra rámmašiehtadus sámi eanandollui ja lotnolasdoibmii. Nuorain ferte leat vejolašvuohta kombineret eanandoalu, meahcásteami ja luondduávkkástallama vai fuolahit sámi kulturárbbi. Sámediggi ferte maid bargat vuoi sámi eanandoallit eai dárbbaš máksit láiggu FeFo:i go geavahit eatnamiid elliide roavvaforaid buvttadit.

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat vai dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

– Earrevuogádat ferte rievdat, einnostahttivuohta váilu mii eriid ja hivvodaga dáfus. Guhkit áigge jurdda ferte leat dakkár guolástuspolitihkka mas leat rámmaeavttut, earit, fanassturrodagat fertejit stáđasmuvvat vissis rámmaid siskkobealde. Sámediggi ferte gáibidit šiehtadallamiid oažžun dihte sadjái ortnegiid mat leat heivehuvvon sámi servodahkii.

Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

– Sámediggi berre bearráigeahččat ahte doaibmabijut mat Váibmogiella NAČ:s duohtan dahkkojit. Ferte maid bargat vuoi lassánit  čálalaš materiálat ja giellaarenat. Ahte ráhkaduvvojit reaiddut, oahpponeavvut ja mánáid- ja nuoraidgirjjit ja mat dagahit geasuheaddjin lohkat ja atnit sámegiela, ja maiddái ahte sámi mánát ja nuorat sáhttet searvat iešguđet stáhtalaš áŋgiruššanbáikkiide dego ovdamearkka dihte lohkankampánnjaide. Sámegiella galgá oažžut seamma stáhtusa go dárogielas lea. Sámediggi ferte ieš leat ovdavázzi institušuvdna sámegiela geavaheami dáfus, seamma dásis go Sámi Allaskuvla lea.

Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

– Bargosajit mat leat vuođđuduvvon ođasmahtti luondduresurssaide, infrastruktuvrra heiveheami bokte. Bargosajit mat čalmmustahttet min kultuvrra ja lea vuođđuduvvon sámi kulturhistorjjás, vuovdit luondduvásáhusaid, geavahit luonddu iešguđet áigodagaid mielde.

Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

– Plánejuvvon bieggamillopárkkat davábealde Rástegáissá, guovdu ja gasku sámi geavahanguovllu. Sámediggi go doarjjui ráđđehusa gáržžidit ekonomalaš doarjaga sápmelaččaide geat áigot ovddidit áššiid Meahcceduopmostullui. Davviriikkalaš Sámekonvenšuvdna mii ii atte sámiide iešmearrideami áššiin mat gusket sidjiide. Deanusoahpamuš mii váldá rivttiid sápmelaččain.