-Almmuhus-
OĐĐASATSuola­ášši dikkis: Seamma bohcco oaivi, vai ii?

Suola­ášši dikkis: Seamma bohcco oaivi, vai ii?

-

-

40-jahkásaš almmáiolmmoš lea áššáskuhtton suoli njuovvan hearggi «Skoalbmi», ja bealušteaddji lea árvvoštallan 476 000 ruvdnosaš árvvu hearggis.

40-jahkásaš Kárášjoga almmái lea áššáskuhtton suoli njuovvan hearggi «Skoalbmi», man Anne Louise Næss Gaup eaiggáduššá. Gaup lei merken iežas vuodjenhearggi GPS:in ja dan bokte fuomášii ahte su hearggis fáhkka heittii GPS-sádden doaibmamis ja vulggii guorrat hearggi gos lei maŋimuš dieđihuvvon. Doppe son gávnnai ge hearggi bázahusaid. Lei iFinnmark mii čálii dan birra skábmamánus 2019:s ja dál lea ášši meannuduvvon Sis- ja Nuorta-Finnmárkku diggegottis Deanušalddis. 

GPS-sáddejeaddji

Dikkis boahtá ovdan ahte Gaup lei čuvvon GPS:s iežas hearggi skábmamánu 2019:s ja lei fitnan báikkis geahččamin gos heargi «Skoalbmi» lei unna čorraga searvvis, gos ledje vihtta bohcco oktiibuot. Skábmamánu 17. beaivvi oaččui son maŋimuš signála «Skoalmmi» GPS-sáddenrusttegis. Dan dáhtonis čujuhuvvo leat okta eará boazodoalli maid leamaš seamma guovllus ja guhte lei báhčán niestebohcco ja maid lei vuovdán viidáseappot ovtta eará olbmui. 

Áššáskuhtton almmái Kárášjogas oaivvilda dat ii doala deaivása, go son lei su iežas bohcco báhčán ja vuovdán viidáseappot.

Seamma heargi

Ášši áktor Marit Valan oaivvilda ahte lea Kárášjoga almmái gii lea báhčán Gaup hearggi ja čujuha ahte lea viehka seammalágan boazu man áššáiskuhtton almmái bážii ja mo Gaup heargi lei oaidnit, ja oaivvilda dan leat seamma heargin.

– Áššáskuhtton lea ieš iežas báikkis njuovvamin. Son lei maid oaidnán ovtta GPS-merkejuvvon bohcco báikkis, ja GPS-sáddenrusttet sáddii maid dan maŋimuš signála beare moadde mehtera eret gos son njuovai bohcco. Maŋŋel go njuovai, de heite signálat dán sáddenrusttegis. Áššáskuhttineiseváldi ja mu iežan oainnu mielde, de ii leat dat soaittáhágas. GPS-sáddenrusttet lei ortnegis, ii ge leat mihkkege mii galggai dahkat ahte galggai heaitit sáddemis signaláid. Dat orru viehka teorehtalaš ahte boazu galgá jápmit olggobeallái gokčanbáikki ja jávkat, dadjá áktor Marit Valan Sis ja Nuorta-Finnmárkku diggegotti duopmáriidda. Ášši prosedyras de čuoččuha aktor Valan 21 beaivvi evttolaš giddagasa.

476 000 ruvnno árvu hearggis

Gaup bealušteaddji, Ole Morten Olli Sara, ovddidii 476 000 ruvdnosaš buhtadusgáibádusa, oppalaš árvvus ja boahttevaš goluid ovddas. Sara lei váldán iežas vielja vihtanin dikkis, gos galggai čilget makkár árvu ovtta hearggis lea ja man olu bargu lea dápmat hearggi. Son čilgii ahte lea erohus herggiin jus áigu geavahit dan gilvoheargin, turistaheargin dahje heargin mii galgá mánáid váste. Næss Gaup heargi «Skoalbmi»lei turisttaid váste ja vihtan čilgii ahte dakkár heargi ferte leat erenomáš lodji ja sáhttá dušše leat okta čuođi hearggis mii sáhttá anihit heargin. Dan maid son sáhtii johtilit fuomášit ja oaidnit govas maid áktor čájehii dikkis «Skoalmmis» go lei eallimin, ja bohccooaivvis man politiiját ledje duoguštan dán áššis, ledje ovttaláganat ja ledje čielga dovdomearkkat.

DIKKIS: Bearjadaga dolle áktor Marit Valan, bealušteaddji Ole Morten Olli Sara ja áššáskuhtton albmá bealušteaddji Hans Arne Nysæter prosedyraid áššis mii dáhpáhuvai badjel guovtti jagi áigi. Govve: Silje Malene Varsi.
DIKKIS: Bearjadaga dolle áktor Marit Valan, bealušteaddji Ole Morten Olli Sara ja áššáskuhtton albmá bealušteaddji Hans Arne Nysæter prosedyraid áššis mii dáhpáhuvai badjel guovtti jagi áigi. Govve: Silje Malene Varsi.

Boazopolitiijat dutke

Boazopolitiija lei vihtan áššis ja doppe čilgii politiijabálvá mo sii leat dutkan ášši. Boazopolitiijat fitne njuovvanbáikkis ja válde DNA-iskosa njuovvanbázahusain. Dat DNA-iskkus heivii bohcco oaivái ja birgui mii lei vuvdon muhtun eará albmái. Politiijat leat gávnnahan ahte lea seamma ealli ja sii leat sihkkarat ahte lea seamma ealli go dat maid leat njuovvan. Áššáskuhhton almmái oaivvilda son lea iežas bohcco njuovvan ja Næss Gaup oaivvilda ahte áššáskuhtton almmái lea su hearggi njuovvan.

Reagerii bealálašvuhtii

Áššáskuhtton albmá bealušteaddji Hans Arne Nysæter reagerii go Gaupa bealušteaddji Sara geavahii iežas vielja vihtanin diggeáššiis.

– Mun in leat makkárge ekspearta go galgá dovdat bohcco, muhto kánske veahá čeahpit go okta gii orru Berlinas, muhto ii dađi eambo. Govva ja oaivi leat ovttaláganat, de dat ii doala deaivása. Jus diggi oaivvilda ahte leat nu ovttaláganat, de ferte jearrat leat go sihkkarat dasa, go dalle galggašii gávdnat muhtima gii lea bealatkeahtes, gii livččii sáhttán dadjat maidige das ja geas eai leat čanastagat bealušteaddjái. Geavahit iežas vielja vihtanin áššis, go leat ollu boazodoallit geain livččii sáhttán dadjamuš, muhto bargá hui eaŋkalis vuogi mielde masa mun in leat mielas. Jus riekti oaivvilda ahte sáhttet leat ovttaláganat ja oaivvilda ahte duođaštusvuođđu lea heittot, de berre áššehuhttit dahje oažžut resumeret ráŋggáštusášši ja sihtat muhtin bealatkeahtes fágačeahpi gii sáhttá lohkat maidige das, lohká bealušteaddji Hans Arne Nysæter bearjadaga dikki prosedyras. 

Dán áššis lea mannan guhkes áigi dan rájes go dáhpáhus geavai skábmamánu 2019:s ja 11 mánu maŋŋel gohččojuvvui áššáskuhtton almmái politiijaid gažadeapmái. Albmá áššáskuhttui njukčamánu 2021 ja cuoŋománus válddii áššáskuhtton albmá advokáhtta oktavuođa albmáin. Easka guovvamánu 3. beaivvi 2022 meannuduvvui ášši dikkis. Bealušteaddji Nysæter čuoččhii ahte áššáskuhtton almmái galgá áššehuvvat.

-Almmuhus-