Lávvordat eahkeda ja sotnabeaivvi čuovganeapmái leat politiijat ollu riejaid šaddan bissehit, ja gádjut olbmuid sihke mearas ja luottain.
Lávvordat eahkeda ja sotnabeaivvi čuovganeapmái leat politiijat ollu riejaid šaddan bissehit, ja gádjut olbmuid sihke mearas ja luottain.
Čáhcesuolu:
Sivahallo geahččalan veagalváldit nissona
Politiijat leat sotnabeaivvi iđit viežžan ovtta dievddu gii lea badjelaš 20 jahkásaš, go navdet su geahččalan veagalváldit muhtin nissonolbmo Čáhcesullos. Su navdet maid billistan dávviriid mannan ija. Politiijat guorahallet ášši.
Čáhcesullos leat maid dorron guovddášbáikkis, ja politiijat váidet guokte olbmo go leaba bearehaga rigeren.
Kárášjohka:
Buollinalárbma čuodjagođii
Kárášjogas vulggii buollinalárbma ovtta mánáidgárddis ja heahteveahkit manne báikái, muhto lei dušše teknihkkalaš sivva, ii ge buollin.
Áltá:
Goččai ja sáhkkohalai
Álttás leat ollu feastat ja riejat leamaš, maid politiijat leat šaddan heaittihit.
Okta badjelmeare gárihuvvon olmmoš lei velledan luotta ala ja háliidii vuojáhallot biillaide. Dearvvašvuođabargit váldet olbmos vára.
Geaidnopolitiijat bissehedje dievddu gii lea badjelaš 50 jahkásaš ja son gávnnahalai vuodjinkoarta haga vuodjimis ja politiijat váidet dievddu.
Nuorra dievdu ii nagodan doalahallat ja goččai Álttá guovddášbáikkis. Dan ovddas ceggejit politiijat ášši. Eará dievddus lei maid seamma bárti taxivuordinbáikkis, ja politiijat ásahit dan gožžama dihte maid ášši.
Muhtin skuvlla lahkosis dieđihuvvui ahte vuolleahkásaččat ledje jugadeame. Politiijat fitne iskame cavgileami.
Njeallje diimmu maŋŋelaš bođii diehtu ahte muhtimat bálkot muohtačagiid biillaid njeaiga E6š luottas, muhto politiijat eai oaidnán ovttage go fitne báikkis.
Muhtin ássit Heggveienis dieđihedje alla rieja go mopedain čuojašit luoddaráiggi. Politiijat čuvvo mielde ja finadedje mohki doppe.
Okta dievdu badjelaš 30 jahkásaš bissehuvvui geaidnopolitiijaide, ja navde su váldán narkotihka. Sus ii lean vuodjinkoarta ja politiijat ásahit ášši.
Hammerfeasta:
Njuikii merrii
Hammerfeastas leat šaddan gohččut olbmuid guođđit guovddášbáikki go juhket almmolaččat ja dorrot. Seammás maid bissehan feastarieja priváhta viesus.
Okta olmmoš njuikii ges merrii Fuglenesas, ja politiijat gádjo olbmo ja dolvo su dearvvašvuođabargiid lusa.
Okta dievdu vujii maid alla leahtuin ja olbmot dieđihedje politiijaide su. Dievdu ii leat čielggus go vujii biillain.
Unjárga ja Deatnu:
Doarrumat ruovttuin
Unjárggas ledje riejáskan ja doarrán ovtta viesus sotnabeaivvi čuovganeapmái. Politiijat dieđihit ahte ii okta ge galgga leat roasmmohuvvan, ja viesus jaskkodedje olbmot.
Deanus maid seamma diehtu. Politiijat bissehedje riejaid ja doarruma.
Girkonjárga:
Vurje russaid ja gevrehallo guođđit feasta
Girkonjárggas leat maid politiijat sáhtostallan badjelmeare gárihuvvan olbmo gii vuorjjai russadoaluid. Su dolvo muhtin fuolkki lusa. Eará olbmo maid dolvo eret russadoaluin go ii lean bures boahtin dohko. Son lei maid billistan diŋggaid ja politiijat čuovvolit ášši.
Ovtta dievddu ledje sihtan guođđit guovddášbáikki árat dan eahkeda, muhto son lei ribahan nahkáriid rohttet ja politiijat vižže dan dievddu.
Politiijat leat bissehan muhtin biilavuddjiid ja addán várohusaid láhttenmálle ovddas.
Ollu báikkiin Finnmárkkus leat leamaš feastariejat. Hammerfeastas, Honnesvágis, Lávželuovttas ja Hessenggas leat politiijat bissehan allajienat suohtastallamiid.
