Sámiid Duoji riikkačoahkkin lea meannudan árvalusa Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii Norggas, ja ovddida čuovvovaš cealkámuša:
Stáhta dáruiduhttinpolitihkka, našuvdnahuksen, miššondoaibma ja árbevirolaš sámi eanaviidodagaid koloniseren lea sámegielaid, identitehta, kultuvrra, árvvuid, árbevirolaš máhtu, eallinvugiid ja máilmmioainnu manahahttán. Dan oktavuođas lea duodji/vætna guovddáš guoddin.
Dáruiduhttima boađusin lea ahte sámi kultuvra ja dan eksisteansa lea historjjás čállojuvvon eret. Dan birra sáhttá máhttu duoji birra muitalit midjiide viehka olu. Okta ovdamearka lea dat dovddus Skjoldehamndrakten (gávdnon 1936:s) maid arkeologat ovdal leat gohčodan Norgga boarráseamos seailluhuvvon vikiŋgabivttas. Dutkan dan maŋŋil čájeha ahte biktasis lea čatnasumit sápmelaččaide hámi, vadjanmálle ja lassiosiid dáfus. Østerdala gahpir lea vuolgán máttasámi gahpiris snijpetjohpe, maiddái gohčoduvvon snipluva. Máttasámi gahpira approprieren geavai oktanaga máttasápmelaččat eret duvdimiin sin árbevirolaš eatnamiin.
Girku miššondoaibma, oaguheapmi ja sámi oskku ja máilmmioainnu demoniseren maiddái dagahii duoji symbolihka massima. Bassi atnubiergasat nugo gievre/goabdes/goavddis suoláduvvo, boldojuvvo dahje čájehuvvo eksohtalaš dávvirin eará riikkaid museain. Ládjogahpir lea čikŋa nissongahpir mii lei anus gitta 1800-logu lohppii. Báhpat gilde atnit gahpira ja bolde dan, go sii čuoččuhedje ahte biro lei dan čorvviin. Duoji symbolihkka govve sámi vuoiŋŋalašvuođa. Dán máhtu seailluheapmi lea dehálaš min máttarádjáid ja máttaráhkuid gudnejahttimii ja máilmmioidnui mii ákte olbmo, ealli ja luonddu gaskasaš relašuvnna.
Koloniserema geažil leat manahan stuorra eanaviidodagaid mat leat eaktun bisuhan dihtii min árbevirolaš eallinvugiid – nugo boazodoalu, guolásteami, bivddu ja luondduburiid ávkkástallama. Dát vearrivuohta joatkkašuvvo ain dál, industrialiserema, eanaviidodagaid vuoigatvuođaid manaheami, ja sámi ealáhusaid regulerema bokte. Dán geažil leat massán árbevirolaš máhtu duoji, huksenvieruid ja ávnnasgeavaheami birra. Sámi eanadathálddašeapmi lea iešalddes vuođđun sáhttit joatkit dujiin kulturárbin.
Skuvla lea leamaš guovddáš gaskaoapmin stáhta dáruiduhttinpolitihkas, mii sámi álbmogis massihii rievdadeaddji muttu kultuvrralaš identitehtas ja eatnigielas. Máŋgga guovllus eai beassan mánát coggat árbevirolaš biktasiiddiset, eaige beassan oahppat duddjot. Máŋgasat heahppášuvvo ja manahedje kulturárbbiset. Vaikke ná lea geavvan, de lea muhtin ráje min máttaráhkuid ja máttarádjáid árbi ceavzán bivttasvieruid, atnu- ja čikŋabiergasiid ja huksenvieruid bokte.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ferte dohkkehit ahte duoji massin lea oassin stáhta historjjálaš vealaheamis sápmelaččaid vuostá. Mii dárbbašat lassi áŋgirvuođa duoji dutkamii ja seailluheapmái, ja duddjomii. Boahttevuhtii lea dehálaš duođaštit min oktasaš historjjá ja joatkit min árbevieruiguin.
Sámiid Duoji riikačoahkkin, čakčamánu 30.b. – golggotmánu. 2. b. 2022 Romssas.
Catarina Utsi, stivrajođiheaddji
