-Almmuhus-
-Almmuhus-
OAIVILAT Sámi parla­mentáralaš ráđi cealká­muš biegga­fámus sáme­guovlluin

Sámi parla­mentáralaš ráđi cealká­muš biegga­fámus sáme­guovlluin

-

-

Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoahkkin čoahkkanii 25.1.2021 ja gieđahalai bieggafápmofidnuid sámeguovllus ja cealká čuovvovačča:

Bieggafámu geavaheapmi šaddá dábálabbon go sirdásuvvo ođasmuvvi energiijai ja maiddái sámeguvlui plánejuvvojit ain eanet bieggafápmofidnut. Bieggafámu buvttadeamis leat máŋggat váikkuhusat servodahkii ja maiddái birrasii. Sámekultuvra lea árbevirolaččat lávga oktavuođas eatnamii ja luondduriggodagaide. Árbevirolaš sámeealáhusat vuođđuduvvet buhtes ja eallinfámolaš luonddu sihke čáziid suvdilis geavaheapmái. Sámeguovllu bieggafápmofidnuin galgá leat sámi friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan (free, prior and informed consent; FPIC).

1. Sámit leat eamiálbmot Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Sámiin lea iežas álbmogin ja eamiálbmogin sihke álbmotlaš ja rájáid rastildeaddji perspektiivvas iešmearridanvuoigatvuohta ja vuoigatvuohta eallit sámi álbmogin.

2.  Iešmearridanvuoigatvuođa vuođul sápmelaččain lea álbmogin vuoigatvuohta mearridit politihkalaš diliin, ovddidit iežaset ekonomalaš, servodatlaš ja kultuvrralaš ovdáneami sihke mearridit iežaset luondduriggodagain ja daid gávdnomis, iige sis galgga mange dilis doalvut sin vuoigatvuođa dáid luondduriggodagaide, mat leat sin eallima vuođđoeaktu, vuođđuduvvethan dát vuoigatvuođat dasa, ahte sámit leat geavahan dáid guovlluid jo dološ rájes. Gáibádus vuođđuduvvá earret eará ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid ja ON:id ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamušaid oktilaš 1. artiklaidda.

3.  Dat stáhtat, gos sámit ásset, leat vuođđuduvvon guovtte álbmoga, váldoálbmoga ja sámiid, ássanviidodahkii. Stáhtain ii leat makkárge vuoigatvuohta tulkot dahje meroštallat okto sámiid iešmearridanvuoigatvuođa, dasgo meroštallamii sáhttá álgit dušše riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuođul ja dan tulkonprinsihpaid čuovvumiin sihke sámiid miehtamiin. Stáhtain lea geatnegasvuohta skáhppot sámiid friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama áššiin, maiguin lea mearkkašupmi sámekultuvrra dahje -ealáhusaid dahje sámiid servodateallima vuođđoeavttuid dáfus.

4. Stáhtaid geatnegasvuođat sámiid vuostá gusket maiddái kultuvrra materiálalaš vuođu, fárus maiddái dat, ahte sámiide sihkkarastojit doarvái ealáhuslaš ja ekonomalaš eavttut gáhttet ja ovddidit kultuvrra. Sámeealáhusaid ja sámiid luondduriggodagaid geavahusa nugo boazodoalu, guolástusa, eará bivddu, sámi eanadoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid ovttastahttima ja luondduriggodagaid ávkingeavaheami sihkkarastima várás galgá álgit vuoigatvuođalaš ja ekonomalaš doaimmaide sihke dárbbu mielde sierra doaibmabijuide nu, ahte árbevirolaš sámeealáhusaid vuođđu sihkkarasto. Riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas nugo ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša artiklas 27 gáibiduvvo ja geatnegahtto, ahte stáhtat álget dárbbu mielde positiivvalaš sierradoaimmaide eamiálbmogiid vuoigatvuođaid sihkkarastima várás, nu ahte mielde lohkko kultuvrra materiálalaš vuođđu.

5. Sámekultuvra lea árbevirolaččat lávga oktavuođas eatnamii ja luondduriggodagaide. Árbevirolaš sámeealáhusat vuođđuduvvet buhtes ja eallinfámolaš luonddu sihke čáziid suvdilis geavaheapmái. Ovdamearkan sápmelaš boazodoallu, mii vuođđuduvvá bohccuid guođoheapmái, eaktuda doarvái ja oktilaš dehe čavddes guohtoneatnamiid ja maiddái guođohanráfi. Ovdáneapmi, mii dáhpáhuvvá sámeguovllus, galggašii dáhpáhuvvat sámiid iežas vuolggasaji vuođul, iige sámeguvlui čuohcci fidnuin galggašii leat hehttehus sámekultuvrii. Eará ja gilvaleaddji eanageavaheapmi sámeguovlluin lassána jotkkolaččat, ja árbevirolaš sámeealáhusaid ja maiddái eará eanageavaheami dárbbut čuhcet dávjá seammá eatnamiidda, nu ahte riiddut ja ruossalasvuođat leat leamaš garvemeahttumat. Dávjá sámi bálgosa perspektiivvas lea juo gártojuvvon menddo máŋgga gilvaleaddji eanageavahanhámi vuollái, iige lasi bieđgguivuohta oaččošii šat boahtit.

6. Sihke Suoma ja Norgga álbmotlaš láhkaásaheami mielde virgeoapmahaččat galget konsulteret dahje ráđđádallat Sámedikkiin buot doaimmain, mat sáhttet njuolgga ja erenomáš vugiin váikkuhit sámiid sajádahkii eamiálbmogin. Maid Ruoŧas figgat buoridit sápmelaččaid oassálastima birashálddahusa mearrádusdahkamii ja ollašuhttit sámekultuvrra sihke riikkaidgaskasaččat dovddastuvvon eamiálbmotvuoigatvuođaid vuhtii váldima. Buot golmma riikkas leat goit čielggadusaid guoski gáibádusat váilevaččat. Lassin stáhtat galget áššáigullevaččat vuhtiiváldit ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša 27 artikla, ILO:a oktasašsoahpamuša nr 169 6 ja 7 artiklaid, ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa 19 ja 32.2 artiklaid sihke Eamiálbmogiid máilmmikonfereansan dovdojuvvon oktasaščoahkkima alla dási dievasčoahkkima loahppaáššebáhpára čuoggáid 3, 7 ja 20 sámiid oassálastin- ja ráđđádallanvuoigatvuođain buot muttuin áššis, dárkkuhussan oažžut áššáiosolaš eamiálbmogiid friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama ovdalgo addojuvvo loahpalaš lohpi doaibmabijuide ja fidnuide, mat gusket eamiálbmogiid eatnamiid, guovlluid dahje resurssaid.

7. Bieggafámu geavaheapmi šaddá dábálabbon go sirdásuvvo ođasmuvvi energiijai ja maiddái sámeguvlui plánejuvvojit ain eanet bieggafápmofidnut. Bieggafámu buvttadeamis leat goittotge máŋggat váikkuhusat servodahkii ja maiddái birrasii ja dan ráhkadeapmi rievdada sámeguovllu duoddariid luonddu ja kulturduovdaga dovdomassii. Bieggafápmorusttegat leat juo Norgga ja Ruoŧa bealde sámeguovllus ja daid plánejit lasi, ovdamearkan lea plána Rastigaisa bieggafápmofidnus, mas livččii váikkuhusat nu Norgga go Suomage sámeguovllu birrasii ja kulturduovdagii ja man eanetlohku báikkálaš sápmelaččain vuostálastá. Guovlu lea sámiide bassi ja dehálaš guovlu boazodollui ja báikkálaš olbmuide.

8. Sámi parlamentáralaš ráđđi fihtte dálkkádatnuppástusa váralašvuođa ja dan váikkuhusaid sámeservošii ja maiddái sámekultuvra doaibmaneavttuide. SPR oaivvilda, ahte nuoskideami meari galgá goahcat nu, ahte ovddiduvvojit energiijabuvttadanhámit, muhto háliida deattuhit, ahte dálkkádatnuppástusa geahpedeapmái figgi doaibmabijuid galgá bargat nu, ahte dain eai leat negatiivvalaš váikkuhusat eamiálbmogiid kultuvrii ja eallinvejolašvuođaide. SPR guottiha erenomážit beaivvášenergiija, geotermalaš energiija ja liekkasvuođapumppaid ávkingeavaheami lasiheami sihke ráhkkanusaid, industriija ja birrasa (ee. meara) liigeliekkasvuođa ođđasitgeavaheami.

9. Bieggafápmu ii oaččo dagahit uhcánaš stuorát hehttehusa sámiid árbevirolaš ealáhusaide nugo sápmelaš boazodollui. SPR gáibida, ahte Sámediggi ja dan guovllu sámit, geaid bieggafápmofidnu guoská, ožžot buot dieđuid ja konsulterema plánejuvvon fidnuin. SPR eaktuda vuđolaš buot sierra eanageavahanhámiid kumulatiivvalaš váikkuhusaid árvvoštallama bieggafápmorusttegiid plánenmuttus sihke daid ekologalaš, kultuvrralaš, sosiálalaš ja ekonomalaš váikkuhusaid árvvoštallama sámiide ja sámekultuvrii. Ja maiddái sámiid árbevirolaš dieđu galgá vuhtii váldit mearrádusbargamis.

10. Sámi parlamentáralaš ráđđi eaktuda, ahte árbevirolaš sámeealáhusaiguin barganeavttuid, ja dan bokte olles sámekultuvrra, sihkkarastima várás sámiid ruovttuguovllu eana- ja čáhcegeavaheami guoski mearrádusbargamis galgá vuhtii váldit sámiid eamiálbmotsajádaga ja das čuovvu álbmotlaš láhkaásaheamis ja maiddái riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušas sihkkaraston vuoigatvuođaid. Sámeguvlui plánejuvvon bieggafápmofidnuin galgá leat guoskevaš Sámedikki ja maiddái guoskevaš guovllu báikkálaš árbevirolaš ealáhusaid ovddasteaddjiid ja vuoigatvuođaeaiggádiid, erenomážit boazodoalu (bálgosiid) friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan (free, prior and informed consent; FPIC). Juos ovdamiehtan ii ožžojuvvo, galggašii fidnu plánema bissehit.

-Almmuhus-